LOIMAAN kuntataloudessa on edessä vaihteeksi heikompia vuosia, ainakin ensi vuoden budjetin ja taloussuunnitelman perusteella.
Kaupungin vuoden 2025 talousarvio on vajaat 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun kaupunginhallitus on saanut sen käsiteltyä.
Tappiota ennustetaan myös suunnitelmavuosille siten, että vuonna 2026 alijäämä on 0,6 miljoonan ja vuonna 2027 parin miljoonan luokkaa.
Ennustettuun alijäämään peilaten kaupunginjohtaja Jari Rantala sanoo, ettei ensi vuoden talousarvioesitykseen sisälly kuitenkaan mitään yksittäistä isompaa tekijää, joka vaikuttaisi asukkaiden palveluihin.
Palvelualoittain tarkasteltuna sivistyspalvelut muodostavat kaupungin suurimman kustannuserän, ja hän sanoo, ettei esimerkiksi sivistyspuolelle ole kohdennettu merkittäviä palveluiden heikennyksiä.
Vuodesta 2020 kaupunki on tehnyt ylijäämäiset tulokset. Vuosien 2020–2023 tilikausien yhteensä 15 miljoonan ylijäämät tasapainottivat taloutta tuntuvasti. Ylijäämien taustalla vaikuttivat muun muassa valtionosuuksien korotukset.
Vielä tänä vuonna kaupungin ennustetaan tekevän noin puoli miljoonaa plussaa. Se on viime syksynä hyväksyttyä talousarviota parempi, sillä alun perin kaupunki tähtäsi nollatulokseen.
Se, miksi kaupungin arvioidaan tekevän ensi vuonna tappiollisen tuloksen, johtuu Rantalan mukaan yksinkertaisimmillaan siitä, etteivät kaupungin tulot riitä kattamaan kustannuksia.
Hän summaa kaupungin ensi vuoden budjetin lopputuleman peilaavan sekä viime vuosien hyviä tuloksia että tulevaa kehitystä, joka on epävarmaa.
Talousarviot ovat nimensä mukaisesti arvioita. Rantala ei ole niinkään huolissaan ensi vuoden talousarvion pitävyydestä. Sen sijaan vuodet 2026 ja 2027 ovat arvoituksellisia. Hän viittaa muun muassa valtionosuusjärjestelmän muutoksiin ja te-uudistuksen vaikutuksiin.
Te-palveluiden valtakunnallinen uudistus näkyy ensi vuodesta alkaen kaupungin toiminnassa, kun kyseiset palvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Osana Turun työllisyysaluetta Loimaan kaupunki alkaa tarjota työllisyyspalveluita omaan alueensa lisäksi Oripäähän, Pöytyälle ja Auraan. Näiden palveluiden järjestämistä varten kaupunki saa muun muassa valtionosuusrahoitusta.
Kaupunginjohtaja arvioi, että mahdollisia talouden sopeuttamistoimia aletaan pohtia hyvissä ajoin ensi vuoden aikana vuosien 2026 ja 2027 varalle.
Rantala sanoo budjettivalmistelun lähtökohtana olleen nollatuloksen, mutta kaupunginhallituksen hyväksyneen sittemmin raamin, joka voi olla alijäämäinenkin.
Kaupunginhallituksen pöytäkirjoista asia ilmenee, että syyskuussa talousarvion kehys näytti noin 739 000 euron alijäämää. Noin kuukautta myöhemmin kaupunginhallituksen valmistelussa summattiin, ettei kaupunginhallitus ole ohjeistanut käynnistämään sopeutustoimia eikä verojen korotusta alijäämän kattamiseksi.
Kysymykseen siitä, miksei budjettia sopeutettu tasapainoon, Rantala viittaa poliittiseen tahtotilaan, jonka mukaan alijäämäinenkin talousarvio voidaan hyväksyä.
– Merkittävää sopeuttamista ei tehty enää valmistelun loppuvaiheessa.
Hän muistuttaa, että budjettia laadittaessa tehtiin normaalia sopeuttamista esimerkiksi lautakunnissa.
Viime vuonna kaupungin ja Loimaan Vesi -liikelaitoksen kokonaistase oli 7,8 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä muodostui käytännössä vesiliikelaitokselle aiempina vuosina kertyneestä ylijäämästä.
Rantala muistuttaa, että viime vuonna kaupunki oli lähellä saada myös oman taseensa alijäämät katettua, mikä olisi ollut ensimmäinen kerta sitten vuoden 2009 kuntaliitoksen. Siihen ei kuitenkaan ylletty muun muassa tilinpäätökseen tehtyjen alaskirjausten takia.
Ensi vuoden budjetti etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Uudet päiväkodit ajavat Heimolinnan edelle
Loimaan kaupungin omat investoinnit, ilman vesiliikelaitosta, ovat runsaan neljän miljoonan luokkaa ensi vuonna.
Ensi vuonna on tavoitteena muun muassa käynnistää uuden päiväkodin rakentaminen Virttaalle, joskin hankkeen kustannukset painottuvat vasta vuodelle 2026.
Kaupungin on tarkoitus toteuttaa uusi päiväkoti myös Metsämaalle. Kaupunginhallitus joudutti Metsämaan päiväkodin toteutusta sen verran, että sen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo vuonna 2026, joskin rakentaminen painottuisi vasta sitä seuraavalle vuodelle.
Kunnallistekniikan puolella ensi vuoden isona kohteena on Kartanomäessä sijaitsevan Juvanportin uuden asuinalueen kunnallistekniikan rakentaminen, joka on kaupungin yhteishanke Loimaan Veden kanssa. Yhteishankkeista on tarkoitus aloittaa myös Turuntien kunnallistekniikan peruskorjaus ensi vuonna.
Heimolinnan sisätilojen peruskorjaus nostettiin investointiohjelmaan kalkkiviivoilla. Hallituskäsittelyn myötä Heimolinnaan voidaan tehdä sen akustiikkaa parantavia toimia jo ensi vuonna.
Muutoin Heimolinnasta mainitaan budjettikirjassa muun muassa seuraavasti: vuoden 2025 investointitaso nousee, joten Heimolinnan perusparannusta tulee siirtää vuodelle 2029. Päiväkoti-investoinnit olisi hyvä toteuttaa ennen Heimolinnan perusparannusta.
Vielä alkusyksystä elinympäristölautakunnan käsittelyn jälkeen kaupungin omat investoinnit osoittivat peräti seitsemää miljoonaa ensi vuodelle (LL 30.9.). Tekninen johtaja Antti Korte sanoo investointisumman pienenemisen johtuvan ennen kaikkea Heimolinnan perusparannuksen siirtämisestä myöhemmille vuosille.
Korte viittaa talouden reunaehtoihin, joiden mukaan Loimaan kaupungin kestävä investointitaso on 4–5 miljoonaa euroa vuodessa.
Fakta
Kaupunginhallituksen budjettikäsittelyn muutosesitykset
Jäsen Päivä Vanha-Perttula (kesk.) esitti Metsämaan päiväkodin rakentamisen aikaistamista siten, että hankkeen käynnistys vuonna 2026 (määrärahavaraus 350 000 euroa) sekä rakentamisen painottuminen vuoteen 2027 (määrärahavaraus 2 000 000 euroa). Kokonaismääräraha pysyy samana.
Jäsen Pasi Markula (ml.) esitti Heimolinnan peruskorjaukseen ja -parantamiseen vuodelle 2025 siinä jo olevan 50 000 euron suunnittelumäärärahan lisäksi 50 000 euroa akustiikan parantamiseksi.
Kaupunginhallitus hyväksyi molemmat esitykset yksimielisesti.