MUSIIKKI Halpa mutta kohtalainen.
Kun soitto- ja lauluorkesterin mainoslauseena on yllä oleva lausahdus, niin yleisö voi kohtalaisen helposti arvata millaista settiä on luvassa, kun Tmi Rantanen & Alihankkijat lavalle astelee.
– Bändit aina hehkuttavat itseään, mutta meidän mielestämme on tärkeää olla rehellinen, rumputaiteilija Marko Silvennoinen nauraa.
Ja bändihän soittaa bilemusiikkia. Sellaista minkä tahdissa suomalaiset tykkäävät juhlia ja samalla tietysti sellaista, mitä on myös mukava soittaa. Laulaja Juho Rantasen mukaan settilistasta saa aika hyvän kuvan kuuntelemalla Suomirock-radiokanavaa.
– Koitettu kuitenkin luoda sellainen myyvä tuote. Tosi vähän jäseniltä onkaan tullut sellaista kommenttia, että ei me nyt tällaista paskaa voida soittaa.
– Kukaan ei ole ehdottanut Mambaa, niin ei tarvitse tapella vastaan, basisti Hannu Lehtinen lisää.
Alkujaan Rantanen kasasi alipalkatut sekatyömiehensä kasaan yhdelle keikalle ystävänsä häihin kesällä 2022. Silvennoisen ja Lehtisen lisäksi kitaroineen paikalle kutsuttiin Tommy Lehikoinen ja Santeri Kuokka.
Palaset loksahtivat ensimmäisistä treeneistä alkaen niin hyvin paikalleen, että yhden illan jutusta poikikin pidempi parisuhde. Toisen kerran kokoonpano nähtiin lavalla vasta ensimmäisen keikan vuosipäivänä, jonka jälkeen keikkoja on ollut tasaisen rauhalliseen tahtiin. Alkuperäinen nimi ”Rantasen Humppapalvelut & Alihankkijat” piti muuttaa nykyiseen muotoonsa toista keikkaa varten, koska Kuissi Rockin järjestäjien mukaan nimi ei mahtunut keikkajulisteisiin.
– Kun neuvoteltiin keikkapalkkiosta, niin Kuissin järjestäjät sanoivat, että saatte tuon verran, jos vaihdatte nimenne ensin, Rantanen muistelee.
Ensimmäiseltä festarikeikalta löytyi myös tärkeä palanen yhtyeen imagoon, kun tapahtuman juontaja kertoi, ettei taustatietoa hakiessaan löytänyt kuin samannimisen siivouspalvelun Juupajoelta.
– Sellaista kulissia on pidetty yllä, että Juho on aivan kauhea juupajokelainen orjapiiskuri, Silvennoinen paljastaa ja muu orkesteri on hetken aikaa yllättäen nauramatta.
Settilistalla ei ole jo mainittua Mambaa tai Yötäkään, mutta muuten listalla on laaja kattaus Popedasta Bryan Adamsin kautta Indicaan. Johtaja Rantanen kertoo jäsenten erilaisten taustojen kuuluvan hyvin kappaleiden sovituksista.
– Ei se ehkä covermusiikissa niin paljoa näy, mutta jokaisella on kuitenkin oma tapana soittaa. Soitannassa kyllä näkyy, että onko ennen soittanut raskasta musiikkia, rokkia tai rautalankaa.
Silvennoinen palasi rumpujen taakse kymmenen vuoden tauon jälkeen ja vaikkei soitto hänen itsensä mukaan ole ihan nuoruusvuosien tasolla vielä ole, mutta ainakaan vielä ei toimitusjohtaja ole potkinut bändistä pihalle.
– Oikein hyvin tuollakin soitolla on tässä porukassa pärjännyt, Lehtinen lohduttaa.
Viimeksi bändi nähtiin lavalla lokakuun alussa Bar Edgarin Oktoberfesteillä. Kyseinen keikka oli tämän vuoden kolmas, ja keikkamyynnin yhtye kertookin toimivan lähes täysin puskaradiomeiningillä.
– Ei tapahdu minkäänlaista markkinointia tai myyntiä. Sosiaalisen median sivu toki on, mutta yleensä käy niin, että keikalla joku tykkää ja tarjoaa seuraavaa keikkaa, Silvennoinen kertoo.
– Ei me tätä kuitenkaan työksemme tehdä, niin ihan joka paikkaan ei keretä. Keikat sovitetaan sitten muiden aikataulujen mukaan, Rantanen lisää.
Juttua muokattu 22.11: korjattu Oktoberfestien ajankohta.