LOIMAAN SEUTU Tänä vuonna sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja viime vuosien nopea elinkustannusten nousu näkyvät työikäisten sosiaalipalveluissa päivittäin. Tukea tarvitsee yhä suurempi joukko ihmisiä. Esimerkiksi asiakas- ja palveluohjaus Soihdussa käsiteltävät huoli-ilmoitukset ovat lähes tuplaantuneet Varhan palvelualue 2:ssa verrattuna edeltävään vuoteen. Niitä on käsitelty viimeisen puolen vuoden aikana noin 350.
– Huoli-ilmoituksissa lähes kaikissa näkyy taloudelliset haasteet, Varhan palvelualue 2:n johtava sosiaalityöntekijä Marika Hirvensalo sanoo.
Varhan palvelualue 2 käsittää Loimaan ja Liedon kaupunkien lisäksi Oripään, Auran, Marttilan, Kosken ja Pöytyän kunnat.
Taloudellinen ahdinko on lisääntynyt paitsi lapsiperheillä, työttömillä ja yksinasuvilla myös pienipalkkaisilla työssäkäyvillä, joilla ei ole välttämättä oikeutta Kelan perustoimeentulotukeen.
– Toimeentulon heikentyminen näkyy muun muassa lisääntyneinä häätöuhkina, häätöinä ja ilmoituksina vuokrarästeistä.
Ahdinko on johtanut myös siihen, että ihmiset joutuvat tinkimään vaate- ja lääkeostoista tai jopa ruoasta. Lisäksi Kela on kehottanut ihmisiä etsimään edullisempia asuntoja.
– Asiakkailta on tullut ahdistuneita yhteydenottoja, koska edullisempia asuntoja ei ole tai asiakkaalla ei ole voimavaroja sellaisen hakemiseen. Lisäksi sähkönkatkaisut ovat lisääntyneet, koska maaseudulla monet asuvat omakotitaloissa, ja heillä on vaikeuksia maksaa sähkölaskuja.
Hirvensalo sanookin, että huono-osaisuudesta poispääseminen on vaikeutunut.
– Taloudelliset ongelmat kietoutuvat monesti yhteen myös mielenterveyden häiriöiden, päihteiden käytön ja asumisen ongelmien kanssa.
”Tuntuu, että yhteiskunnan tuet pienenevät juuri sellaisilta,
jotka niitä eniten tarvitsevat.”
Ihmisten taloudelliset vaikeudet näkyvät myös Loimaan seurakunnan diakoniatyössä. Johtava diakoni Sirpa Laaksonen sanoo avuntarvitsijoiden määrän kasvaneen jatkuvasti. Asiakasryhminä on tasaisesti lapsiperheitä, vanhuksia, yksinasuvia ja työttömiä. Uutena ovat Laaksosen mukaan työssäkäyvät, joiden palkka ei enää riitä elämisen kustannuksiin.
– Myös sellaiset alle 25-vuotiaat, jotka eivät ole oikeutettuja työmarkkinatukeen, ovat lisääntyneet.
Seurakunnasta saatu apu painottuu ruokakorttien ja ruokakassien jakamiseen, eikä esimerkiksi lääke- tai vuokrakuluja makseta kuin poikkeustapauksissa. Laaksonen painottaakin, että seurakunta on vasta toissijainen avunantaja.
– Pyrimme kertaluonteiseen avustukseen, mutta nykyään on yhä enemmän niitä, jotka hakevat säännöllisesti esimerkiksi ruokakassin.
Seurakunta antaa myös palvelunohjausta ja keskusteluapua. Hän sanoo esimerkiksi ahdistuneisuuden lisääntyneen, mikä taas johtaa helposti päihteiden käyttöön.
– Tuntuu, että yhteiskunnan tuet pienenevät juuri sellaisilta, jotka niitä eniten tarvitsevat.
Syksyllä 2024 tehtiin kyselytutkimus, johon osallistui lähes tuhat (992) sosiaalialan työntekijää, diakonityöntekijää sekä sosiaali- ja terveysjärjestövastaavaa. Kyselyyn vastanneet arvioivat kuluvan vuoden aikana työssään tai toiminnassaan kohtaamiensa ihmisten taloudellista tilannetta.
92 prosenttia sosiaalialan työntekijöistä oli samaa mieltä väittämästä, että ihmisten taloustilanteen heikkeneminen on lisännyt tarvetta avulle paljon tai melko paljon. Diakoniatyöntekijöistä väittämän kanssa olivat samaa mieltä 84 prosenttia. Toimeentulo-ongelmiin ovat vaikuttaneet kyselyyn vastanneiden mukaan sosiaaliturvan leikkaukset (kuten asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset) ja elinkustannusten nousu (asumiskulujen, ruoan ja energian hintojen nousut).
Kyselyn toteuttamisessa olivat mukana Suomen sosiaali ja terveys ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
Suklaat ja piparit olisivat jääneet hankkimatta ilman joulukassia
Loimaan seurakunta jakoi joulun alla noin 300 ruokakassia. Kolmatta vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nainen sanoo olevansa kiitollinen 35 euron arvoisesta kassista.
– Tärkeintä on tietenkin kassin sisältämä ruoka, mutta on myös kiva saada suklaata ja piparia jouluksi. Niitä minulla ei ole varaa ostaa, koska etenkin suklaa on kallistunut niin paljon.
Nainen esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Sosiaaliturvan leikkaukset konkretisoituivat syksyllä hänen ja vuoden verran työttömänä olleen miehensä taloudessa, kun asumistukea leikattiin sata euroa kuussa. Nainen sanoo hakeneensa seurakunnalta säännöllisesti ruokakasseja jo parin vuoden ajan, mutta nyt tilanne on vielä heikompi. Etenkin alkuvuosi hirvittää, koska lääkekustannukset ovat todella suuret ennen lääkkeiden omavastuun täyttymistä.
– En tiedä, mistä enää voisimme tinkiä. Ruokakustannukset ovat jo nyt minimissä. Vihanneksia ei raski talvella ostaa oikein ollenkaan.
Hän sanoo, ettei vielä viisi vuotta sitten olisi uskonut olevansa ruokakassijonossa. Silloin he olivat puolison kanssa molemmat töissä. Töiden menettäminen onkin ollut kova pala. Toiveena on kuitenkin, että mies löytäisi uuden työpaikan. Nainen itse sanoo, ettei enää pysty menemään töihin.
– Ensimmäisten ruokakassien hakeminen oli kyllä tosi vaikeaa, vaikka tiesinkin, ettei tilanne ole omaa syytäni.
Toinen ruokakassia hakenut henkilö sanoo olevansa parhaillaan työtön, mutta pääsevänsä kesäksi jälleen seurakuntaan hoitamaan piha- ja nurmialueita. Rahat ovat kuitenkin tiukalla yksin asustavalla miehellä. Myös hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä.
– Nyt kun sain joulukassin, pystyn ostamaan kaksi lahjaa.
Muuten hän sanoo pärjäävänsä tiukalla taloudenpidolla. Lisäksi hän metsästää ja kalastaa. Välillä hän auttelee myös sikatilalla saaden siitä palkaksi lihaa.
– Muuten olisi vielä tiukempaa.
Apua kannattaa pyytää ajoissa
Jos taloudelliset ongelmat alkavat kasaantua, Varhan palvelualue 2:n johtava sosiaalityöntekijä Marika Hirvensalo painottaa, että apua on tarjolla ja sitä kannattaa hakea ajoissa. Työikäisten sosiaalipalveluissa tarjotaan tukea esimerkiksi taloudellisen toimintakyvyn edistämiseen sekä välttämättömän toimeentulon turvaamiseen.
– Taloudellisesta ahdingosta selviämistä tuetaan luomalla uskoa selviytymiseen, mutta myös haastamalla asiakas muutokseen omassa elämässä.
Lisäksi Loimaalla on tehty Hirvensalon mukaan jo pitkään yhteistyötä esimerkiksi sosiaalihuollon ja Kelan kanssa, samoin myös seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Syksyllä alkoi uusi kokeilu talousneuvolasta, mitä tehdään yhdessä sosiaalitoimen kanssa.
– Kannattaa siis olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omatyöntekijääsi, Soihtuun tai muihin apua antaviin tahoihin kuten seurakunnan diakoniatyöhön.