Loimaa/Sarka-museo
– Nyt jäivät jo joulutoivotukset sanomatta, Loimaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok.) huomioi, kun vuoden 2025 talousarvion käsittelyn keskustelu kuumeni väittelyksi Kiinteistöosakeyhtiö Loimaan Vuokra-asuntojen lainoituksesta.
Sitä ennen kokouksessa oli herättänyt jo lievää hilpeyttä tapa, jolla jokainen puhuja viranhaltijat mukaan lukien toivotti kaikille hyvää joulua – Loimaan Veden johtaja Kimmo Virta jopa vitsaili hoitavansa joulutoivotukset heti puheenvuoronsa aluksi ”alta pois”, jotteivat ne vaan unohtuisi.
Koko muu budjetti nuijittiin huomautuksitta läpi, mutta Matti Ylitalo (ml.) ehdotti Kari Leppäjoen (ps. ja sit.) kannattamana, että pääomalainan sijaan vuokrataloyhtiölle myönnetään kaupungilta 300 000 euron normaali laina, jolle hallitus neuvottelee takaisinmaksuohjelman ja markkinatilannetta vastaavan koron.
Asiasta äänestettiin jo kaupunginhallituksessa, jossa pääomalaina voitti äänin 7–4 Matti Ylitalon ehdotuksen, että lainaa ei myönnettäisi ( LL 28.11.).
Valtuustossa pääomalaina-vaihtoehto sai taakseen 25 valtuutettua äänestyksessä, jossa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien sekä perussuomalaisten ja sitoutumattomien rivit hajosivat. Normaalia lainaa kannatti 12 valtuutettua – Meidän Loimaasta Esa Aronoja, Jyrki Koenkytö, Pasi Markula, Annareeta Vuorinen ja Matti Ylitalo, kokoomuksesta Anne Paljakka ja Olavi Suominen sekä perussuomalaisista Kari Leppäjoki, Sini Peltonen, Simo Rajamäki, Juha Vuorinen ja Tapani Wallin.
Kiinteistöosakeyhtiön hallitus oli anonut pääomalainaa, jotta vuokra-asuntoyhtiön korjausbudjetti saadaan nostettua kiinteistöjen vaatimalle tasolle ja samalla maksettua rahoituslainojen lyhennykset.
Matti Ylitalo totesi valtuustolle, että pääomalaina jää yhtiön taseeseen vuokrasubventioksi.
– Loimaan kaupungin asuntojen vuokrataso on nykyisellään reilusti alempi kuin naapurissa Forssassa, eikä senkään takia täällä pidä vuokria enempää subventoida. Suhteessa alhainen vuokrataso on vääränlainen houkutustekijä samalla, kun myös työttömyyden sakkomaksut jatkossa kaatuvat kokonaan kuntien vastuulle. Hän totesi, että alhaisen vuokratason seurauksia ei asuntopoliittisessa työryhmässä käsitelty riittävästi.
– Olin ryhmän jäsen ja siltä osin syyllinen tähän käsittelyn vähäisyyteen.
Hänen mukaansa läheskään kaikkia vanhoja asuntoja ei tarvitse korjata.
– Kokonaismäärän täytyy vähentyä, kun väkimäärä vähenee. Jos kaupungin vuokra-asuntojen määrä vähenee ja vuokralaisia siirtyy yksityiselle puolelle, se on koko kaupungin etu. Nykyinen kovin alhainen asuntokannan arvostustaso estää tehokkaasti asuntokannan uudistumisen, hän sanoi ja siteerasi kuntalakia, jonka mukaan kunnan on hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti, jos se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.
– Vuokrilla pitää siis pystyä hoitamaan yhtiön normaalin rahoituksen kustannukset ilman omistajan lisätukea.
Matti Ylitalo laski, että normaalina lainana, esimerkiksi 7 vuoden takaisinmaksuajalla ja nykyisellä parin-kolmen prosentin korkotasolla, 300 000 euron lainasta tulee vuokriin korotuspainetta vajaa 16 senttiä neliöltä kuukaudessa.
– Tätäkään ei pitäisi vastikkeettomana lisätukena antaa, kun lähitulevaisuudessa ehkä tulee esille myös tarvetta kiinteistöverojen korotuksiin. Yhtiö voi kassaa vahvistaa vieraalla pääomalla varsinkin, kun tarve osittain tulee muiden lainojen takaisinmaksuista.
Maarit Koivisto (vas.) painotti, että kaupungilla on kaikki syyt subventoida julkista vuokra-asuntotuotantoa maan hallituksen tekemien asuntotukileikkausten vuoksi.
Marke Tissari (sd.) vierasti ajatusta, että julkisella sektorilla olisi muka kohtuuttomasti vuokrasubventiota.
– Meidän pitää tukea kuntalaisia, hän sanoi ja viittasi myös Orpon-Purran hallituksen politiikkaan.
– Tämä on ihan huuhaata, Jorma Rinne (kok.) puolestaan intoutui luonnehtimaan Loimaan vuokratason vertaamista naapurikaupungin tasoon.
– Emme tiedä, millaisia asuntoja siellä on.
Vertailukelvottomuutta painotti myös Esko Lundgren (vas.) ja suri, että hallitus on puristanut kovalla kädellä pienituloisten toimeentuloa.
– Vuokranousu tarkoittaisi, että moni joutuu muuttamaan pienempiin vuokra-asuntoihin, joita meillä ei ole tarjolla.
300 000 eurolla ei päästä edes alkuun vuokra-asuntokannan korjaussuunnitelmissa, arvioi Olavi Suominen (kok.).
– Tuntuu hassulta, että miksi taloyhtiö ei ota lainaa suoraan pankista, koska kaupunkikin joutuu ottamaan lainaa pankista, jotta pystyy antamaan sen eteenpäin, hän sanoi ja epäili, että yhtiö yrittää kääntää asian niin, että kaupungilta saatu laina olisi sellaista rahaa, jota ei tarvitsisi koskaan maksaa takaisin.
Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ihmetteli, miten jälleen ollaan tilanteessa, jossa ei saada päätöksiä aikaiseksi.
– Kun pitäisi päättää, pitäisi päättää, eikä ryhtyä ideoimaan uutta.