LOIMAAN SEUTU Ulkomaalaistaustaisen työnhakijan ei välttämättä ole sen vaikeampi työllistyä Loimaan seudulla kuin suomalaisenkaan. Loimaan kaupungin rekrytointikoordinaattori Teiju Tammi sanoo, että yritykset ovat halukkaita palkkaamaan maahanmuuttajia, jos tarpeet vaan kohtaavat.
Tärkein työnsaannin kriteeri on kielitaito. Sitä työnantajat kysyvät hänen mukaansa ensimmäisenä.
– Pääasiassa on hyvä osata suomen kieltä, mutta joissain tehtävissä pärjää myös englannin kielellä, hän toteaa.
Myös maahanmuuttokoordinaattori Maarit Tiittanen sanoo, että ratkaisevaa työpaikan saamisessa on suomen kielen osaaminen.
– Kun sen alkaa osata, työllistyminen on paljon helpompaa.
Erityisesti ukrainalaiset ovat Tiittasen mukaan työllistyneet seudulla ihan hyvin. Heitä työskentelee muun muassa kaupoissa ja tehtaissa. Työperäiset maahanmuuttajat taas työskentelevät yleensä paikallisissa tehtaissa ja maatiloilla.
Suomen yrittäjät ry:n johtaja Harri Jaskari sanoo heidän yrittäjille teettämän tutkimuksen osoittavan, että tarve ulkomaiselle työvoimalle on suurta myös isojen kaupunkien ulkopuolella.
– Joillekin maaseudun yrityksille ulkomainen työvoima on mahdollistanut jopa toiminnan jatkumisen.
Yrittäjien Verianilla marraskuun alkupuolella teettämän tutkimuksen mukaan kymmenen tai yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä puolet on palkannut maahanmuuttajan. Viidestä yhdeksään henkeä työllistävistä yrityksistä kolmannes on työllistänyt maahanmuuttajan.
Tutkimukseen vastasi 1 054 pk-yrityksen edustajaa.
Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tilastoista ilmenee, että ulkomaalaisista työnhakijaryhmistä suurin Loimaan seudun kunnissa on ukrainalaiset, joita oli työnhakijoina marraskuussa vajaa 150. Seuraavaksi suurin ryhmä on virolaiset, joita oli työnhakijoina reilu 40. Venäläisiä, latvialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia oli työnhakijoina kutakin noin 15 henkeä.
Syyskuussa 2024 työttömyyden yleisin kesto oli sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla hakijoilla 13–26 viikkoa. Ulkomaalaisilla työttömillä työttömyys päättyi tuona aikana 29,6 prosentilla ja suomalaisilla 18,8 prosentilla. 27–39 viikon ajanjaksolla suomalaisten työttömyys päättyi 10,4 prosentilla ja ulkomaalaisten 9,3 prosentilla.
Kansallisuuksia Loimaalla on Maarit Tiittasen mukaan yli 20, ja suurin maahanmuuttajaryhmä on ukrainalaiset. Heidän perässään tulevat afganistanilaiset, turkkilaiset ja venäläiset. Työperäisiä maahanmuuttajia tulee esimerkiksi Puolasta, Virosta ja Latviasta.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Loimaalla oli 722 ulkomaan kansalaista ja Oripäässä 105. Tiittanen sanoo, että tilapäisellä suojelulla on ukrainalaisia Loimaalla noin 150 ja Oripäässä alle 20. Kotoutumisajalla muiden maiden kansalaisia on Loimaalla vajaa 100. Loput ovat muilla statuksilla olevia.
Vanhelat ovat alkaneet löytää paikkansa uudessa kotimaassa
LOIMAA, TAMPERE Ukrainasta 2,5 vuotta sitten Loimaalle tulleet Iryna, 49, Kateryna, 23, ja Mykkailo Vanhela, 18, ovat alkaneet pikku hiljaa löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kielitaito on ajan myötä kehittynyt, vaikka Kateryna ajattelee, että se saisi olla parempikin. Erityisesti perheen äiti Iryna sanoo suomen kielen olevan vaikeaa.
– Kieliopintoja saisi olla enemmän maahanmuuttajille, koska töitä on vaikea löytää, jos se on huono. Samoin paikallisiin tutustuminen on hidasta, jos ei osaa kieltä, Kateryna pohtii.
Loimaalle muutettuaan Iryna ja Kateryna opiskelivat kieltä ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviä asioita vuoden verran Loimaan evankelisessa kansanopistossa. Mykkailo opiskelupaikaksi valikoitui taas Hirvikosken yhtenäiskoulu. Nyt Iryna ja Kateryna opiskelevat suomea itsenäisesti verkkokurssilla kerran viikossa.
Suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen ei ollut aluksi helppoa, koska kaikki piti aloittaa alusta. Nyt tilanne on jo valoisampi, ja heistä kukin on löytänyt opiskelupaikan. Ompelijana Ukrainassa työskennellyt Iryna pääsi aluksi kauppaan siivoojaksi, mutta on nyt oppisopimuksessa loimaalaisessa laukkuja valmistavassa yrityksessä. Kateryna taas aloitti syksyllä media-alan opinnot Loimaan novidassa ja Mykkailo muutti lokakuussa Tampereelle valmistuakseen puusepäksi kolmen vuoden kuluttua.
He ovat hyväksyneet, että elämä on tulevaisuudessa Suomessa. Ukrainassa Kateryna opiskeli englantilaista filologiaa ja valmistui Suomessa asuessaan englannin kielen opettajaksi ja tulkiksi. Hän ei kuitenkaan haikaile ukrainalaisen koulutuksensa tai ammattinsa perään vaan sanoo keskittyvänsä uuden elämän alkuun Suomessa.
– Olen jo 23-vuotias ja haluan nyt kehittää ammattitaitoani valokuvaajana ja löytää töitä. Minulla on kova motivaatio.
Iryna taas haaveilee ennen kaikkea siitä, että lapset ovat onnellisia.
– Mutta ehkä perustan tulevaisuudessa oman yrityksen, hän toteaa ja esittelee Instagram-tiliään, jonne hän on ladannut kuvia upeista käsitöistään.
Mykkailo taas ei ole varma, jääkö hän puusepäksi.
– Ukrainassa olisin opiskellut tulkiksi, mutta tykkään tehdä myös käsilläni.
Kotoutumista Suomeen on helpottanut heidän mielestään erityisesti luonto. On myös monia suomalaisia tapoja, joista he pitävät. Kateryna esimerkiksi sanoo nauttivansa pyöräilemisestä. Mykkailo taas on päässyt pelaamaan jääkiekkoa ja salibandya ja tulevana talvena hän aikoo kokeilla avantouintia.
– Tykkään soittaa myös kitaraa, jonka harrastamisen aloitin Suomessa.
Ihmetystä herätti aluksi lumi ja Irynan mielestä pullonpalautusjärjestelmä. Mykkailo muistaa myös ihmetelleensä Suomen kallista hintatasoa. Esimerkkinä hän kertoo, miten kolajuoma maksaa entisessä kotimaassa vain 10 senttiä, kun täällä se on pari euroa.
– Nyt olen jo tottunut siihenkin, hän naurahtaa.