AU–EBK 7–2 (6–0).
FUTSAL Alastaron Urheilijat pelasi sunnuntaina Hirvihovissa yhden kauden parhaimmista peleistään päihittämällä espoolaisen EBK:n. Ottelu oli käytännössä taputeltu ensimmäisen jakson jälkeen, kun tulostaululla komeilivat tennislukemat 6–0.
AU:lla oli kasassa ensimmäistä kertaa tällä kaudella sekä vajaaseen kahteen vuoteen sen legendaarinen ykköskenttä, johon kuuluvat nelikko Tuomas Happonen, Jani Luoma, Mikke Louhela ja Teemu Virtanen. Tämän koostumuksen tekemisestä pulppusi peli-ilo. Jokainen heistä pääsi vuorollaan maalin makuun ensimmäisen noin kymmenminuuttisen aikana, ja EBK oli lyöty kanveesiin.
Suurimmat suosionosoitukset keräsi kuitenkin AU:n viides maali, jonka viimeisteli kulttipelaaja Mikko Mäkelä kliinisellä tuikkauksellaan. Mäkelä on selvästi saavuttanut aseman fanien sydämissä kaikessa turhapuromaisuudessaan. Mäkelä kun pääsee irti, voi tapahtua mitä vain. Maali oli hänelle ensimmäinen paluunsa jälkeen, kun muutama viime kausi meni vain alasarjoissa pelaillen.
Ottelun hienoin maali oli kuudes osuma, kun Luoma ja Louhela sahasivat EBK-puolustuksen kahdella seinäsyötöllä täysin ulapalle, ja Louhela sai putata pallon tyhjään maaliin. Louhela ampui toisella jaksolla vielä hattutempun täyteen kulmapotkusta, jonka Luoma tarjoili.
Louhela rikkoi samalla AU:ssa sadan sarjamaalin rajapyykin seurahistorian kolmantena pelaajana. Tuomas Happonen ja Jani Luoma ovat kaksi aiempaa rajapyykin rikkojaa jo viime vuosikymmenen puolelta. Sunnuntain ottelussa Luoma oli AU:n tehokkain pelaaja tehopisteillä 1+4, ja hän nousi tiukasti mukaan taisteluun pistepörssin voitosta. Hänet palkittiin myös ottelun parhaana pelaajana. Paremmalla tuurilla Luomakin olisi voinut niitata hattutempun, mutta jälleen kerran tolpat olivat kymmenen senttiä väärässä kohtaa.
EBK sai kaunisteltua toisella jaksolla numeraaleja kahden osuman verran. Kumpikin hieman hövelisti päästetty maali, mutta hienotkin voitot tarvitsevat näköjään omat särönsä. Alastaro nousi voiton myötä sarjataulukossa viidenneksi.
Valmentaja Sami Happonen oli tyytyväinen joukkueensa suoritukseen.
– Pelattiin aika vahva ensimmäinen puoliaika. Ennen peliä painotettiin lähinnä, että kun kenttä on pieni, pitää pelata riittävän yksinkertaisesti. Ykköskentän pallottelu oli välillä kyllä yksinkertaisesta kaukana, kun EBK oli myllyssä. Erikoistilanteissa päästiin tosi paljon paikoille, jopa niin, että Tumpilla oli varaa blokkailla Mikken vetoja. Kyllä ottelu siihen ratkesi, että meidän ykköskenttä hyödynsi kaikki mahdolliset tilat, mitä vastustajan heikohkosti organisoitunut puolustus tarjosi sekä erikoistilanteissa että avoimessa pelissä.
Toinen puoliaika oli lähinnä pelailua.
– Viimeistelystä jäi se sama viimeinen silaus puuttumaan. Vastustaja pääsi myös paremmin peliin mukaan. He prässäsivät enemmän ja saivat vaaraa aikaan sen verran, että hyvin pelanneen Joel Salosen nolla särkyi.