LOIMAAN SEUTU Forssan kaupungin jätelautakunnan alueella pysyy voimassa käytäntö, jossa kiinteistönhaltijat voivat itse kilpailuttaa sekajätteenkuljetukset. Alueeseen lukeutuvat muun muassa Loimaa, Oripää, Ypäjä, Punkalaidun ja Humppila.
Alueen jätehuoltoviranomainen eli jätelautakunta kokousti keskiviikkona kuljetusjärjestelmästä ja päätti, että toimialueella siirrytään kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelautakunnan päätös koskee alueen kuntia lukuun ottamatta Euraa, Säkylää ja Huittista, joiden osalta kuljetusjärjestelmästä ei päätetty.
Jätelautakunta päätti asiasta kahden äänestyksen jälkeen ja vastoin esittelijän ehdotusta, jonka mukaan alueella olisi siirrytty vaiheittain kunnan järjestämään sekajätteen kuljetukseen vuoden 2029 aikana.
Kunnallinen järjestelmä olisi tarkoittanut käytännössä sitä, että alueella olisi siirrytty Loimi-Hämeen Jätehuollon järjestämään ja kilpailuttamaan sekajätteen kuljetukseen.
Lopullisessa äänestyksessä kiinteistönhaltijan järjestämän mallin kannalle asettui seitsemän luottamushenkilöä, joihin lukeutui muun muassa jätelautakunnan loimaalaisjäsen Pasi Markula. Markula on myös jäsenenä Loimaan kaupunginhallituksessa, joka asettui aiemmassa lausunnossaan kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetusmallin taakse.
Markula perustelee asettuneensa kiinteistönhaltijan kuljetusmallin kannalle olemassa olevien tietojen pohjalta. Hän huomauttaa, että jos nyt olisi päätetty siirtyä kunnalliseen malliin, kyseinen päätös olisi ollut siinä mielessä lopullinen, ettei sen jälkeen olisi ollut enää paluuta.
– Sen sijaan nyt tehtyä päätöstä voidaan vielä muuttaa tulevaisuudessa.
Urallaan monet kokoukset luottamushenkilönä istunut Markula koki jätelautakunnan keskiviikon kokouksen ilmapiirin painostavaksi. Hänen mukaansa sen verran selkeästi kokouksessa puollettiin vain yhtä vaihtoehtoa eli kunnallista kuljetusmallia.
Paikallisen jätehuoltofirman Loimaan Seudun Ympäristöhuollon yrittäjä Tomi Mäkelä on helpottunut jätelautakunnan päätöksestä.
– Olemme olleet löyhässä hirressä, hän sanoo ja huomauttaa, että asia on ollut pitkään esillä, yli kymmenen vuotta.
Mäkelän mielestä päätös on kuluttajankin kannalta hyvä.
– Tässä pysyy terve kilpailu. Loimaan alueellakin ainakin kolme firmaa kilpailee jätteistä.
Hän muistuttaa, että aikoinaan hinnat nousivat, kun pakkausjätteen kuljetus siirtyi kunnan järjestämäksi.
– Se tuli kalliimmaksi kuin sopimusperusteinen.
Jätelautakunnan päätöksestä jättivät eriävän mielipiteen esittelijä eli jätehuoltopäällikkö ja kaikki hänen pohjaehdotustaan kannattaneet viisi luottamushenkilöä. Eriävän mielipiteen jättäneisiin lukeutui muun muassa oripääläinen jätelautakunnan jäsen Nina Prusila. Hän on myös jäsenenä Oripään teknisessä lautakunnassa, joka asettui lausunnossaan kunnallisen jätteenkuljetusjärjestelmän kannalle.
Ypäjältä ei ollut edustusta kokouksessa.
Jätelautakunnan esittelijä, jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti sanoo, ettei jätelain mukaisesti kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen vaikutuksia voi pitää myönteisinä kotitalouksien, yritysten tai viranomaisten kannalta.
Hän puolsi kunnallista jätteenkuljetusta muun muassa siksi, ettei tehtyjen selvitysten perusteella voida todeta, että kaikissa toimialueen kunnissa olisi tarjolla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
– Selvitysten perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että kaikki toimialueen jätteenkuljetusyritykset eivät noudata toiminnassaan jätelain mukaisesti jätehuoltomääräyksiä tai erittele asiakkailleen toimittamissaan laskuissa jätelain mukaisesti jätteen kuljetuksen ja käsittelyn osuuksia.
Hänen mukaansa kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuntalaiset saisivat yhdenvertaiset ja tasapuoliset jätehuoltomääräysten mukaiset palvelut, joiden hinta perustuu jätelautakunnan hyväksymään jätemaksutaksaan. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen ei puolestaan voi todeta edistävän jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa.
– Kaksoisjärjestelmän, jossa siis osa jätejakeista on kunnan järjestämässä kuljetuksessa ja osa kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa, on todettu heikentävän jätehuollon kokonaistehokkuutta.
Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluu 16 kuntaa, joista jätelain mukainen kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetus on käytössä Eurassa, Huittisissa ja Säkylässä. Muissa kunnissa on käytössä vuoden 1993 jätelain mukainen sopimusperusteinen kuljetus, joka vastaa käytännössä kiinteistönhaltijan kilpailuttamaa mallia.
Asia oli jätelautakunnan päätettävänä, koska Korkein hallinto-oikeus (KHO) on palauttanut lautakunnan aiemman kuljetusjärjestelmäpäätöksen uudelleen valmisteltavaksi. KHO:n mukaan jätelautakunnan vuonna 2015 tekemät päätökset kuljetusjärjestelmästä eivät perustuneet hallintolain edellyttämällä tavalla riittäviin selvityksiin.
Tällä kertaa päätöksen pohjaksi jätelain ehtojen täyttymistä oli selvitetty muun muassa konsultin laatimalla kuljetusjärjestelmäselvityksellä sekä raportilla, joka koskee toimialueen hintatasoa ja asiakastyytyväisyyttä. Alueen kuntiin oli lähetetty myös selvityspyyntöjä jätteenkuljetukseen liittymättömille kiinteistöille.
Lautakuntaan jätettiin määräaikaan mennessä muun muassa 25 lausuntoa, joista 18 asettui kiinteistönhaltijan järjestämän mallin kannalle, viidessä kannatettiin kunnan järjestämää kuljetusmallia ja kahdessa ei otettu selkeästi kantaa kummankaan mallin puolesta.
Mielipiteitä annettiin 76, joista kahta lukuun ottamatta kaikki kannattivat kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta.