Olemme harrastaneet Miehen kanssa maakuntamatkailua jo vuosia. Meille sanaan sisältyy kaikki kotimaahan liittyvä kävelylenkistä lomamatkoihin.
Tutulla ruutukaava-alueella tapahtuvat muutokset, kuten uusi rakennus, vanhan korjaus tai purku, pensasaidan tai puiden kaato tai vaikka työmaa, jostain järjestetystä tapahtumasta puhumattakaan, lisää tavallisen kävelylenkin kiinnostavuutta huomattavasti. Jos ei mitään noin radikaalia ole tarjolla, voi poiketa tavallisesta kävelemällä katuja eri suuntaan tai rohkeasti jopa niitä katuja, joilla ei ole vielä tai pitkään aikaan käynyt.
Maakunta-ajelut jo ihan tässä ison Loimaan alueella virkistävät ajatuksia mukavasti. Usein lähdemme ajelemaan ihan muuten vaan, toisinaan syynä on jokin selkeä kohde, kuten Tammiaisten tulvat tai kurkien bongaus Suonkulman pelloilla.
Näillä ajeluilla näkee kauniita pihapiirejä, mutta myös hylättyjä, yksinäisiä taloja, joiden ympäriltä pellot on myyty. Joskus käy mielessä, että on hyvä omistaa ihan tavallinen auto. Jos ajelisi ympäriinsä vanhalla pakettiautolla, jonka rekisterikilvet ovat kuran peitossa, saattaisi joku saada väärän käsityksen ajelun tarkoituksesta. Että jollain hämärillä asioilla liikutaan. Ei ole pahat mielessä, vaan kummastellaan ja ihastellaan lähialueiden monipuolisuutta.
Jo alle sadan kilometrin päästä löytyy ihan erilaisia asioita ja maisemia. Kyläkauppoja ja kesäkahviloita tulee eteen etsimättä, kun ajelee pienempiä teitä valtateiden sijaan. Kesäaikaan on kaikkialla kaikkea tapahtumaa niin paljon, että ihan hengästyy jo tarjontaan tutustuessa.
Viime syksynä alkoi meidän maakuntamatkailumme oikein sananmukaisesti. Idea ei ole uusi, somesta löytyy aiheeseen liittyviä tilejä hurumykke. Meillä on vuoden 2024 kartta, johon on merkitty kaikki Suomen 309 kuntaa. Rajasin kartan maakunnittain ja väritin ne kunnat, joissa olemme jo käyneet. Jotta uusi kunta hyväksytään, pitää täyttyä jokin seuraavista: kohteessa on käyty kahvilla tai syömässä, on nähty joku luontokohde tai muun asia, josta kunta tunnetaan, on käyty jossain tapahtumassa tai vaikka kirpputorilla.
Usein käymme katsomassa kirkon ja hautausmaan, ne kertovat aika hyvin alueen historiasta. Haluamme myös maistella alueelle tyypillistä leipomusta tai ruokaa. Suurin osa on ollut herkullista, osa vähän oudomman oloista. Kaikki kuitenkin perinteisesti ja rakkaudella valmistettua.
Paikallislehdet ovat kiehtovia. Juttujen aiheet ovat pitkälti periaatteessa samoja, mutta samalla niin erilaisia. Ja nerokkaat yritysten nimet riemastuttavat aina. Museokortti on hieno matkakumppani. Olemme käyneet monessa kohteessa, johon ilman tuota korttia tuskin olisi tullut mentyä.
Suomemme on aika täplikäs. 104 kuntaa saatiin värittää heti, läpi on pysähtymättä ajettu varmaan yhtä monesta. On hauskaa pyöriä lähialueilla ja ihan tervettä nähdä ja kokea muutakin Suomea. On sitä huonompiakin harrastuksia kuin uuteen tutustuminen.
Marju Hirvonen