Mullistavatkaan keksinnöt eivät synny valmiina. Eivät edes Amerikan ihmemaassa. Ihmeitä siellä kuitenkin tapahtuu.
Piilaakson insinöörit ovat nimittäin kehittäneet lentävän auton, jonka sarjatuotannon luvataan alkavan ehkä jo tämän vuoden lopussa. Lentävän auton kehittäneen Alef Aeronauticsin sivuilla kerrotaan, että ennakkotilauksiakin on tullut jo yli 3 200. Hinnaksi arvioidaan noin 300 000 dollaria. Kyse ei siis toistaiseksi ole aivan jokapojan tai -tytön menopelistä, vaikka se olikin alun perin insinöörien ajatuksena.
Mistä kaikki sitten alkoi? Tietenkin varsin klassisesti lautasliinasta, sillä ensimmäinen versio lentävästä ihmeestä piirrettiin neljän insinöörin kahvilatapaamisen aikana kahvilan lautasliinaan. Suunnitelmaan kuului, että ensimmäinen prototyyppi olisi valmis jo puolen vuoden päästä. Aivan näin nopeaan heidän unelmansa ei toteutunut, vaan väliin mahtuu kymmenen vuotta. Tämän vuoden alussa yhtiö kuitenkin esitteli videon ilmassa leijuvasta autosta.
Vaikka lentävä auto onkin vasta alkutaipaleellaan, se on silti merkki siitä, että insinöörit ovat uskoneet visioonsa ja lähteneet luottavaisesti rakentamaan tulevaisuuden menopeliä.
Tulevaisuudenuskoa nykymaailmassa tarvitaankin nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin. Parin viime kuukauden aikana maailmanmeno on ollut sen verran järkyttävää, että luottamus ihmiskunnan kehitykseen on ollut koetuksella. Atlantin takana riehuva presidentti ja hänen kätyrinsä ovat pitäneet huolen siitä, että mikään ei ole enää niin kuin ennen. Tuntuu kuin ajassa olisi palattu keskiaikaan, jolloin ihmisten uskottiin jo saavuttaneen kaiken tiedon, joka saavutettavissa oli. Maalliset hallitsijat olivat heti paavin jälkeen seuraavia, eikä heitä tullut kyseenalaistaa. Kansalaisten julkinen häpäisy ja nöyryytys kuuluivat yhteiskuntaan. Myös kuolemanrangaistus oli yleistä jopa Suomessa.
Maailman mahtavimman maan presidentti on kuin toisesta todellisuudesta. On vaikea ymmärtää, miten sellainen on voinut päästä valtaan. Hänen päätöksissään tai käytöksessään ei ole mitään johdonmukaisuutta. On kuin hän olisi marionettinukke, jota ohjataan varjoista narujen avulla. Ja kuten tiedämme, jälkeenpäin tämä tyhjäpää ei muista sanomisistaan tai tekemisistään mitään.
Silti ei pidä menettää toivoaan, vaikka juuri tällä hetkellä näyttää, että maailma on ajautumassa kohti tuhoaan yhden tomppelin johdolla. Tämäkin presidenttikausi päättyy aikanaan.
Sitä odotellessa kannattaa pitää kiinni omista visioistaan paremmasta tulevaisuudesta. Ja jos ne meinaavat tässä melskeessä unohtua, unelmansa voi aina piirtää vaikka lautasliinalle. Sieltä ne ovat ennenkin materialisoituneet todellisuuteen.