LOIMAA Niinipirtille saapui pieni, mutta aktiivinen joukko kuuntelemaan, mitä Varsinais-Suomen Kylien Kylävaraisuuskiertueen asiantuntijoilla oli kerrottavana muun muassa kylätaloista varautumiskeskuksina.
– Viime aikoina varautuminen on tullut pikku hiljaa mukaan kylätoimintaan. Esimerkiksi vuoden 2005 voimakkaiden myrskytuhojen raivaustöiden keskellä Ruotsissa kylätaloista tuli merkittäviä paikkoja, ja niissä kokoonnuttiin puimaan kriisin työstämistä, Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta kertoi.
Hänen mukaansa kylätalot voivat toimia lämmitettyinä varautumiskeskuksina Suomessakin mahdollisen kriisitilanteen keskellä. Hän läjäytti kalvolle hengästyttävän mutta ei välttämättä mahdottoman Suomen Kylät ry:n listan, jonka avulla kylätalot voisivat varautua.
– Perushankintoja voisivat olla kriisien varalle ainakin aggregaatti ja sydäniskuri sekä radiopuhelimet, jotka toimivat ilman perinteisiä verkkoja. Tulisijat kannattaa pitää kunnossa ja plussaa on laavu tulisijoineen pihalla.
Listalla luetellaan myös suhteelliseen helppoja hankintoja, kuten tulitikut, varakanisterillinen polttoainetta, hiiligrillejä, retkikeitin, vesikanisterit, kertakäyttöastiat, ilmastointiteippi sekä vedenpuhdistustabletit. Lisäksi listalta löytyvät muun muassa viltit, makuupussit ja -alustat, kolmen päivän kotivara, hyvin säilyvää ja kylmänä syötävää ruokaa ja ensiapu- sekä alkusammutusvälineet.
Kalliimmat hankinnat aiheuttivat keskustelua siitä, miten ne käytännössä rahoitetaan. Toisaalta mielipiteissä tuli ilmi, että joidenkin hankintojen avulla voidaan pelastaa henkiä, kun tulevaisuudessa myös terveydenhuollon yksiköt ovat aina vain kauempana kyliltä.
– Kotona varautumisen sekä viranomaistyön lisäksi kylillä on tärkeää pohtia, miten se paikallinen yhteisö voi parantaa varautumista tai kriisinkestävyyttä, Linkoranta kiteytti.
Hän uskoo, että kylien voimavara kaupunkeihin nähden on yhteisö, jossa tunnetaan muut asukkaat.
– Varautumisen kannalta on hyvä kartoittaa kylän osaaminen. Onko siellä jotain erityistaitoja ja mitä kukakin osaa? Kylillä on sairaanhoitajia, mutta myös radioharrastajia, jotta voidaan järjestää hätäradiokin tarvittaessa.
Haaran-Onkijoen Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Aimo Paukku kertoi, että he rakentavat parhaillaan kylien turvallisuussuunnitelmaa.
– Kylätalomme Pääskynpesä soveltuisi hyvin varautumiskeskukseksi, vaikka sitä pitäisi kehittää enemmän. Se on sijainniltaan hyvä, ja siinä vieressä on myös Kerttulan kylätalo. Toki hankintoja varten pitäisi saada tuloja vaikka erilaisten tapahtumien myötä, Paukku pohti.
Myös Niinijoella sijaitseva Niinipirtti on isohko rakennus.
– Niinipirtissä on toimiva keittiö ja paljon tilaa. Sähkökatkon sattuessa toki tarvitsisimme aggregaatin. Myös me olemme pohtimassa kylän omaa turvallisuussuunnitelmaa, Niinipirtistä vastaavan Loimaan Keskipitäjän maatalousnaisten puheenjohtaja Eija Tuomola kertoi.
Taru Mäkelän mukaan Niinijoella innostuttiin järjestämään myös omavarais- ja vaihdantataloustapahtuma, jossa voi verkostoitua ja tavata toisia samanhenkisiä.
Tilaisuudessa pohdittiin myös Tammijoki oy:n Paula Kohijoen ja Niila Tammisen alustaman keskustelun myötä, että miten kylillä voidaan järjestää yhteisöllistä viljelyä.
– Mitä se yhteisöllinen viljely voisi olla, että oltaisiin riippumattomia ulkopuolisista? Yhteisöviljely vaatii tietynlaista sitoutumista, ja on hyvä tehdä kunnon suunnitelmat niin viljelyn kuin työnjaon kannalta. Yhdessä viljeleminen yhdistää ihmisiä. On todella tärkeää, että se on kivaa yhdessä tekemistä, jotta se oikeasti toimii, Kohijoki sanoi.
