LOIMAA Alkuvuodesta 75 vuotta täyttänyttä Timberwisen toimitusjohtajaa ja omistajaa Markku Mäkitaloa voi luonnehtia myös kiinteistökehittäjäksi, vaikka hän nimittääkin sitä lähinnä harrastukseksi.
Loimaan keskustasta ja sen ympäristöstä on lueteltavissa lähes kymmenen kiinteistöä, joita hän on ollut kunnostamassa tai rakentamassa uutta.
– Ensimmäinen oli Kankurinranta, eli entisen kangaspuutehtaan paikalle rakennettiin täysi uusi rakennus.
Kankurinrantaa ovat seuranneet vanhan kirkkoherran viraston muuttaminen asunnoiksi, Loimirannan saneeraus, uuden kerrostalon rakentaminen entisen kirjakaupan paikalle ja Vihannon entisen autokaupan saneeraaminen hotelliksi. Lisäksi Mäkitalo nostaa esiin Torikulman kiinteistön saneeraukset ja Lamminkadulla entisen Tv:n ja koneen hallin laajentamisen.
– Siihenhän tuli ensimmäisen kerran Gigantti Loimaalle.
Ja yksi golfkenttä, Alastaro Golf, on tullut rakennettua Virttaankankaalle.
Yksi asia on johtanut toiseen ja toinen kolmanteen. Näitä projekteja Mäkitalo nimittää eräänlaisiksi syrjähypyiksi, joissa taloudellinen hyöty on ollut toissijainen motiivi.
– Ensisijaista on ympäristö. Kunnioitan vanhoja rakennuksia.
Oman talonsakin hän on rakentanut käytännössä kahteen kertaan, ensin remontoimalla ja myöhemmin uudistamalla perinpohjaisesti.
Mäkitalon toimeliaisuus ei ole rajoittunut Suomen rajojen sisäpuolelle, vaan hän on remontoinut myös Espanjassa ja Uruguayssa omistamansa talot. Yksityiskohtana voidaan mainita, että vuonna 1912 valmistunut Uruguayn talo on entinen lyseo.
Mäkitalo on sitä mieltä, ettei kaikkea vanhaa tarvitse lähteä ensimmäisenä purkamaan.
Hän nostaa esimerkiksi Loimaan torin vierestä vanhan kaupungintalon, joka on tällä hetkellä käytännössä autiona. Hän uskoo, että siitäkin saataisiin saneeraamalla vielä ihan toimiva ratkaisu. Toinen asia on, mihin sitä tarvittaisiin.
Jottei kenenkään mielikuvitus lähde laukalle, Mäkitalo huomauttaa, ettei hän lähde tekemään kaupungintalon paikalle enää mitään.
– Se on nyt loppu.
75-vuotiaana Mäkitalo on hiljalleen siirtymässä sivummalle myös parkettivalmistaja Timberwisen päivittäisestä toiminnasta.
Muutosta silmällä pitäen yhtiöön on kutsuttu operatiiviseksi johtajaksi kauppatieteiden maisteri, MBA Vesa Vihavainen, josta Mäkitalo toivoo itselleen myös seuraajaa yrityksen toimitusjohtajana. Itse hän aikoo jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana.
Vihavainen on hiljattain palannut Suomeen Yhdysvalloista, jossa hän on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta. Liikkeenjohdollista kokemusta Vihavaiselle on kertynyt perhe-yhtiöissä Suomessa, Saksassa, Tshekissä ja USA:ssa, minkä lisäksi hänellä on kotimaista sisustusosaamista Lundiasta ja Iskusta.
Timberwisella toivotaan Vihavaisen kokemuksesta apua muun muassa Pohjois-Amerikan vientiponnisteluihin. Timberwisella oli aikoinaan toimisto Torontossa, kunnes iski Lehman Brothers ja maailmanlaajuinen finanssikriisi.
– Yhdysvallat on vaativa markkina. Sinne ei kannata mennä kevyin eväin, Vihavainen miettii tulevaa työsarkaansa.
Lähes 40-vuotisen yrittäjänuransa Mäkitalo aloitti metalliteollisuuden puolelta: Martek Sapientia perustettiin vuonna 1987, ja se tuotti automatisointijärjestelmiä teollisuuteen. Hän myi kyseisen liiketoiminnan vuonna 2007.
Ennen yrittäjän uraa Mäkitalo oli valmistunut koneenrakennusinsinööriksi vuonna 1977, ja hän ehti työskennellä muun muassa tuotantopäällikkönä ja tehtaanjohtajana.
Puuteollisuuteen keskittynyt Timberwise perustettiin vuonna 1999, ja se oli aluksi Martekin tytäryhtiö.
– Ensimmäiset vuodet Timberwise oli eräänlainen showroom Martekin laitteille.
Mäkitalo muistelee, että Timberwisen aloittaessa Suomessa oli kymmenkunta parkettitehdasta.
– Nyt olemme suurin ja lähes ainoa.
Se mikä on edesauttanut lankku- ja designparkettia valmistavan Timberwisen tarinaa näihin päiviin asti, johtuu Mäkitalon mukaan siitä, että yrityksessä on uitu vastavirtaan ja näin haluttu tukea puunjalostuksen osaamista Suomessa.
– Meillä on ollut korkea automaatioaste koko ajan. Olemme pystyneet valmistamaan parkettia kannattavasti Suomessa.
Viime vuosina parketti- ja yleisemmin rakentamisalaa ovat kurittaneet koronapandemia ja Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan.
– Raaka-aine kallistui 40 prosenttia korona-aikana. Sota puolestaan aiheutti sen, että ihmisten ostokyky on loppunut ja myös Saksassa, joka on ollut meille tärkeä markkina, Mäkitalo kuvailee.
Nykyisin noin 40 henkeä työllistävällä Timberwisellakin on jouduttu sopeuttamaan esimerkiksi lomauttamalla.
– Lomautukset ovat olleet vain lyhytaikaisia, sillä olemme yrittäneet pitää ammattitaitoisesta porukasta kiinni kynsin ja hampain.
Hänen mukaansa viimeiset vuodet ovat olleet sinnittelyä eikä niistä olisi välttämättä selvitty, ellei Timberwise olisi saanut isoja, yli 60 000 neliön kauppoja Koreaan. Kokonaisuutena viennin merkitys on suuri: se muodostaa noin puolet yhtiön liikevaihdosta.
– Olemme satsanneet esimerkiksi showroomien kautta tapahtuvaan myyntiin.
Viimeisin Timberwisen showroomeista avattiin Turkuun tämän viikon torstaina.
Isossa kuvassa Mäkitalo toivottaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanponnistelut enemmän kuin tervetulleiksi.
– Tärkein asia olisi nyt, että sota loppuu Ukrainassa. Sen jälkeen suomalaiset poliitikotkin voisivat keskittyä Suomen nostamiseen. Se elvyttäisi Suomea ja myös rakennusteollisuutta.
Mäkitalolle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritarimerkki viime itsenäisyyspäivänä. Se oli korkein tasavallan presidentin Loimaalle viime itsenäisyyspäivänä myöntämistä kunniamerkeistä.
Kunniamerkin luovutustilaisuus järjestettiin Hotelli Vihannonkulmassa tammikuussa.
– Se kunniamerkki tuli ihan puskista, Mäkitalo paljastaa ja miettii, että ehkä sitä on tullut tehtyä jotakin hyvää vuosien varrella.
Yrittäjyyden hän arvioi olevan sisäänrakennettu ominaisuus, joka tulee näkymään jollain muotoa loppuun saakka. Tulevilta vuosilta hän ei pistäisi kuitenkaan pahitteeksi, jos golfaamiselle jäisi enemmän aikaa.