– Kuten huomaatte, emme ole usein olleet ostamassa Kaukolämpöä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok.) totesi, kun monta asiakohtaa sisältäneestä Loimaan Kaukolämpöyhtiön osakkeiden ostosta piti monipolvisen keskustelun jälkeen sorvata valtuustolle äänestysehdotus.
Valtuutettu Timo Lahtinen (ps./sit) teki Kari Leppäjoen (ps.) ja Sini Peltosen (ps.) kannattaman muutosesityksen, jonka mukaan Loimaan Kaukolämpö oy tulisi ohjeistaa rahoittamaan 50–100 prosenttia Sallila Energia oy:ltä ostettavien osakkeiden rahoittamisesta omien osakkeiden hankinnalla, päästöoikeuksien myynnillä tai lainanotolla.
Ehdotus sai taakseen perussuomalaisten ja sitoutumattomien ryhmän lisäksi Meidän Loimaan valtuutetut ja kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmän valtuutetun Olavi Suomisen , mutta hävisi äänin 25–12. Pasi Markulan (ml.) tilalla kokouksessa oli varavaltuutettu Annareeta Vuorinen ja Simo Rajamäki (ps.) jääväsi itsensä asian käsittelyn ajaksi ja hänen tilalleen tuli varavaltuutettu Jarmo Metsänperä.
Vasemmistoliiton Mika Heliniä tuurasi varavaltuutettu Hannu Gustafsson.
Kaupunki ostaa siis Sallila Energia oy:ltä sen omistuksessa olevat kaukolämpöyhtiön osakkeet ja rahoittaa oston lainalla. Loimaan Kaukolämpö ohjeistetaan rahoittamaan neljännes Sallilalta ostettavien osakkeiden rahoittamisesta omien osakkeiden hankinnalla, päästöoikeuksien myynnillä tai lainanotolla.
Loimaa omistaa Kaukolämmöstä 51 ja Sallila Energia 49 prosenttia.
– Minulle on asia kirkastunut sellaiseksi, että Loimaan Kaukolämmön tulisi itse ostaa osakkeensa, eikä kaupungin, Timo Lahtinen sanoi ja perusteli valtuustolle, että yhtiöllä on siihen varaa ja kaupunki välttyisi riskeiltä.
Olavi Suominen laski, että Kaukolämmöllä olisi vaikka heti irrotettavana 3 miljoonaa rahoitukseen, koska sillä on kassassa miljoona ja sijoituksiakin esimerkiksi pari miljoonaa.
– Kuluttajat häviävät, on ostaja sitten yhtiö itse tai kaupunki. Seitsemän miljoonan kauppasumma tulee maksaa rahoittajille ja kaukolämmön hinta tulee nousemaan, hän totesi ja muistutti, että lämmön suurin yksittäinen ostaja on kaupunki.
Kokouksessa oli tentattavana kaupungin asiantuntijana kaukolämpöasian selvittelyissä käyttämän Elron oy:n Tuukka Lähde . Valtuutetut halusivat muun muassa tietää, pitääkö kaukolämpöyhtiön hallussa olevat päästöoikeudet käyttää johonkin takarajaan mennessä ja miten niiden hinta on vaihdellut.
– Hinta on vaihdellut viimeisen vuoden aikana 60 ja 80 euron välillä. Meidän tiedossamme ei ole niiden käyttöön rajoituksia, Tuukka Lähde vastasi.
Kari Leppäjoki kysyi, että tutkittiinko sellaista vaihtoehtoa, että yhtiön osakkeita ei ostettaisi ja pohti, miten se vaikuttaisi lämmön hintaan.
Tuukka Lähde kertoi, että arvonmäärityksissä perusolettama oli, että korotuksia tulisi vain inflaation verran.
Myös verotus askarrutti ja puheenvuoroissa todisteltiin puolin ja toisin sitä, miten kaupunki joko joutuu tai ei joudu maksamaan ”tarpeettomasti” veroja riippuen siitä, omistaako se yhtiön vai ei ja miten se rahoittaa oston.
Markku Pulliainen (kesk.) kysyi, mitä eroa on verotusteknisesti siinä, jos kaupunki ostaa yhtiön osakkeet tai yhtiö ostaa ne itse ja mihin hintaan kaupunki ja kaukolämpöyhtiö saavat pankkilainaa.
Tuukka Lähteen mukaan vaihtoehtojen välillä tulee pieniä verotuksellisia poikkeamia riippuen siitä, millä tavalla osakkeiden hankinta rahoitetaan.
– Laina on hieman kalliimpaa yhtiölle kuin kaupungille, kaupunginjohtaja Jari Rantala tiedotti.
Kysymyksiä tuli myös siitä, miten tarkkaan on mietitty yhtiön tulevaisuutta. Sini Peltonen ihmetteli, miten veronmaksajat laitetaan maksamaan tulevat vihreän siirtymän investoinnit ja Jorma Rinne (kok.) kannatti kauppaa, mutta pohti myös, miten erilaiset uhat on otettu huomioon selvityksissä.
– Tämän talven kaltaiset talvet ovat kamalia lämpöyhtiölle, hän kuvasi ja kysyi, ollaanko ostamassa yhtiötä, jolla ei ole mahdollisuutta toimia tulevina vuosina.
Arvonmäärityksissä ja selvityksissä on Tuukka Lähteen mukaan otettu huomioon erilaiset lämmöntarpeet ja selvitetty esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu jos lämmöntarve vähenee tai vaikkapa energiatehokkuus paranee kiinteistöissä.
– Kaikki liikevaihto ei ole lämpötilariippuvaista myyntiä.
– Maailmalla on esimerkkejä sellaisista vähemmistökumppaneista, jotka eivät ole olleet hyviä, Olavi Ala-Nissilä (kesk.) sanoi ja kiitti Sallila Energiaa hyvästä yhteistyöstä.
Hän näki kaupungin oman energiayhtiön voimavarana epävarmoina aikoina ja viittasi sen olevan myös huoltovarmuutta. Omistajaohjaukseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, hän vaati ja Matti Ylitalo (ml.) oli samoilla linjoilla.
Hän oli laskeskellut yhtiön arvoa ja huomautti, että osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa. Kaukolämmön historian tuottoarvoon verrattuna yhtiön hinta on hänen mielestään kova.
– Alhainen tuottoarvo on perustunut jo vuosia tai vuosikymmeniä maan keskiarvon alla oleviin lämmönhintoihin, hän totesi ja pohti, että joko asiat ovat vain sattuneet menemään näin tai sitten hintataso on ollut aktiivinen päätös ja jostain syystä Sallila on tyytynyt siihen.
– Lämmönostajille tämä on ollut edullista, mutta koko kaupungin kannalta se on kaupungin kassasta saamatta jäänyttä voittoa.
Korkeammilla hinnoilla olisi hänen mukaansa saatu kaupungille enemmän tuloa, jota olisi parissakymmenessä vuodessa jäänyt verojen jälkeenkin niin, että sillä olisi hänen mukaansa maksettu jo pari liikuntahallia helposti.
– Muiden kunnallisten lämpöyhtiöiden toteutuneisiin hintoihin verrattuna, tämä on tavattoman edullinen. Sijoittajille myydyistä lämpöyhtiöistä kunnat ovat saaneet ihan poskettomia hintoja ja hetken päästä järjettömät hinnat ovat näkyneet jossain 60 prosentin korotuksissa lämmönhinnoissa, koska sijoittajat eivät ole siellä tekemässä hyväntekeväisyyttä.