LOIMAA/SATAKUNNANTIE Tänä keväänä Loimaan seudun musiikkiopistossa perusopinnot valmiiksi saava Luuna Kontulainen, 16, kertoo aloittaneensa pianotunnit viisivuotiaana. Instrumentin pariin innoitti erityisesti isosiskon esimerkki ja äidin kannustus. Hän sanoo, että heidän perheessä musiikkia harrastetaan monipuolisesti ja instrumentteja löytyy useita. Monesti heillä musisoidaankin yhdessä.
Sen verran mieluisaa pianonsoitto on ollut, että Kontulainen aikoo suorittaa vielä kolmen vuoden syventävät opinnot Loimaan musiikkiopistossa.
– Soittaminen tuo todella paljon iloa elämään. Se on myös jaksamisen lähde, hän perustelee motivaatiotaan jatkaa soittotunneilla käymistä vielä 11 vuoden jälkeenkin.
Vaikka nuotit ovatkin olleet jo pitkään hallussa, tunneilla käymistä hän pitää tärkeänä.
– Opettaja auttaa ennen kaikkea tulkinnassa kuten siinä, miten voimakkaasti missäkin kohtaa soitetaan.
Opettajana Kontulaisella on ollut alusta alkaen pianonsoitonopettaja Katalin Petroczky.
Vuosikymmeniä Loimaalla opettanut Petroczky on nähnyt musiikkiopistojen muutoksen. Kun hän aloitti, suomalaisissa opistoissa keskityttiin ainoastaan klassiseen musiikkiin. Sen tyylilajin koulutuksen hän on myös itse saanut. Myös opetussuunnitelma oli rakennettu sen mukaisesti, eikä siitä poikettu.
– Sitä noudatettiin pilkulleen.
Muutos alkoi Petroczkyn mukaan kuitenkin kyteä, kun huomattiin poikien puuttuvan opistojen tunneilta. Hän kertoo, että 2000-luvun vaihteessa opetussuunnitelmaan otettiin mukaan kevyt musiikki, joka alkoi vetää poikia.
– Siitä alkoi nousu.
Monissa klassisen musiikin koulutuksen saaneissa opettajissa se herätti alkuun kuitenkin kauhua. Petroczky itse sen sijaan sanoo tykänneensä vaihtelusta ja hankkikin kevyen musiikin nuotteja soittotunneilleen. Nykyään klassinen musiikki on hänen mukaansa yksi musiikkilaji muiden joukossa.
– Monilla nuorilla ja heidän vanhemmillaan ei ole enää kovin paljon kosketusta klassiseen musiikkiin.
Petroczky sanoo, että viime vuosina kevyen musiikin rinnalle on noussut pelimusiikki, jota etenkin alakouluikäiset oppilaat haluavat soittaa.
– He ovat niin motivoituneita siitä, että harjoittelevat soittamista Youtubea katsomalla. Toki se edellyttää, että osaa soittaa jo jonkun verran.
Opettajalle sopii kaikenlainen musiikki. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että viimeksi vuonna 2017 päivitetty opetussuunnitelma korostaa yksilön omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Kun oppilas on käynyt tunneilla muutaman vuoden, Petroczky nostaa keskusteluun musiikin historiaan kuuluvan tyylilajin ja tarkkailee, kiinnostaako se.
– Näen heti reaktiosta, kannattaako klassisesta musiikista puhumista jatkaa enempää.
Suomen musiikkioppilaitosten liiton Sml ry:n vuonna 2024 jäsenistölleen tekemän kyselyn mukaan oppilaissa on entistä enemmän erityistarpeisia lapsia. Yli puolet kyselyyn vastanneista opettajista nosti kärkeen koulutustarpeen, jossa he toivovat lisää tietoa erityistarpeet huomioivasta pedagogiikasta. Jäsenkyselyn vastausprosentti oli 69.
Katalin Petroczky sanoo, että hän ei ole kokenut oppilaiden muuttuneen vuosikymmenien saatossa juuri mitenkään. Pedagogiset muutokset opetusohjelmassa ovat sen sijaan tuoneet hänen mielestään rennompaa suhtautumista oppilaiden harrastukseen sitoutumista kohtaan. Hän kertoo, että aiemmin, jos oppilas oli jättänyt soittoläksyt harjoittelematta, hänet lähetettiin kotiin. Toki soittaminen vaatii hänen mukaansa edelleen myös kotona harjoittelemista, sillä oppiminen perustuu toistoihin.
– Mutta kun huomaan, ettei oppilas ole harjoitellut läksyjään, treenaamme tunnilla, mikä on myös todella tehokasta.
Hän pitää oppilaita myös hyvin sitoutuneina, eikä harrastusta hänen mielestään lopeteta kovin helposti. Jos näin käy, se liittyy pikemminkin siihen, että oppilas muuttaa pois Loimaalta esimerkiksi opintojen perässä.
– Meillä käy myös sellaisia, jotka ovat muuttaneet Turkuun mutta haluavat silti käydä meillä soittotunneilla.
Fakta
Musiikkioppilaitokset numeroina vuonna 2023
Musiikin taiteen perusopetuksen oppilasmäärä oli Suomessa arviolta 62 500.
Instrumenteista suosituin oli piano (8 528 harrastajaa), jonka jälkeen tulivat viulu (4 457) ja kitara (2 424).
Vastanneiden oppilaitosten oppilaissa oli poikia 40 prosenttia.
Uusia oppilaita aloitti Suomen musiikkiopistoissa arviolta reilu 11 500. Hakijoita oli noin 15 000.
Laajan oppimäärän perusopintojen päättötodistuksen sai arviolta 1 740 oppilasta ja syventävien opintojen päättötodistuksen vajaa 600.
Ennen päästötodistusta perusopinnoista lopettaneita oli arviolta vajaa 4 600 ja syventävistä opinnoista noin 630.
Suomen musiikkioppilaitosten liitto Sml ry:n vuonna 2024 tekemään jäsenkyselyyn vastasi 69 prosenttia jäsenoppilaitoksista, ja siksi luvut ovat arvioita.
Sml ry:llä oli vuonna 2024 jäsenoppilaitoksia 98.
Lähde: Suomen musiikkioppilaitosten liitto Sml ry