Loimaa
Inkeri Lahti, Henri Tamminen
– Nuorilla on usein viivästynyt nukkumaanmenoaika, unihoitaja Liisa Harjunmaa toteaa.
Monen nuoren biologinen kello on hänen mukaansa tahdistunut myöhäisempään nukkumaanmenoaikaan. Usein kuitenkin myös stressi ja älylaitteet vaikeuttavat nukkumaanmenoa ja heikentävät nuorten unen laatua.
– Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuisväestö, jopa kahdeksasta kymmeneen tuntiin yössä. Nuorilla aivot ovat vielä kehittyvässä vaiheessa ja ne ennen kaikkea palautuvat yön aikana.
Vaikka nuori tuntisikin itsensä virkeäksi kuuden tunnin yöunilla, voi pitkällä aikavälillä univajeesta koitua ongelmia.
– Jaksaminen ja palautuminen hidastuvat liian vähäisen unen takia, Liisa Harjunmaa sanoo ja kertoo, että panostaisi erityisesti unen määrään.
Stressin ja ahdistuksen työstäminen on tärkeää unen saamisen kannalta. Harjunmaa kertoo, että nuorilla on paljon paineita koulusta ja sosiaalisista suhteista.
– Tuntuu, että nuorilta vaaditaan nykypäivänä hyvin paljon ja on luonnollista, että stressaavia asioita alkaa murehtia ennen nukkumaanmenoa.
Harjunmaan mukaan koulupäivien pituus ja sisältö vaikuttavat nuorten yöuniin.
– On tärkeää, että nuoret saavat riittävän määrän ongelmanratkaisua ja ajatustyötä päiviinsä kasvattaakseen unipainetta ja nukkuakseen paremmin.
Hän kuitenkin kokee, että riittävät tauot koulupäivän aikana auttavat keskittymään paremmin ja saamaan ajatuksia välillä muualle. Hänen mielestään esimerkiksi 45 minuutin pituiset oppitunnit ovat sopivia jaksamisen kannalta.
Useasti nuorten liikuntaharrastukset loppuvat myöhään illalla. Elimistöllä kestää Harjunmaan mukaan noin kaksi tuntia palautua voimakkaasta fyysisestä rasituksesta, joka hidastaa nukahtamista.
– Urheileminen kannattaa sijoittaa mahdollisuuksien mukaan niin, että se loppuu vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa.
Säännöllinen arkirutiini ja ruokailu tukee univalverytmin tasaisuutta, Harjunmaa huomauttaa.
Illalla olisi hänen mukaansa syytä välttää rasvaista ruokaa ja ajoittaa päivällinen lähemmäs iltapäivää. Myös sokeria sisältävien ruokien syömistä ennen nukkumaan menoa kannattaa välttää, koska sokeri on hyvin energiapitoista ja tekee unesta pinnallisempaa.
– Kevyt ja kuitupitoinen iltapala pari tuntia ennen nukkumaanmenoa auttaa saavuttamaan elimistössä tasapainon. Se pitää meidät kylläisenä, jotta meidän ei tarvitse nousta yöllä käymään jääkaapilla hakemassa välipalaa.
Nuorilla sekä aikuisilla aivoja aktivoivat älylaitteet ovat osa arkea.
– Älylaitteista irtaantuminen iltaa kohti helpottaa unen saantia. Puhelimen selaaminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa on pahinta myrkkyä aivoille, sillä näytöstä tuleva valkoinen ja sininen valo heikentää nukahtamista auttavan melatoniinin tuotantoa ja pienet näytöt rasittavat silmiä.
Myös sillä on väliä, että mitä ruuduista katsoo, sillä vaikkapa ahdistavat uutiset saattavat jäädä illalla mieleen pyörimään.
– Makuuhuone olisi hyvä rauhoittaa ruuduista. Esimerkiksi tietokone tai televisio olisi hyvä olla asunnon muissa tiloissa öisin.
Kirjoittajat ovat Novida lukion opiskelijoita, jotka olivat tutustumassa työelämään (tet) Loimaan Lehdessä.