– Listat repsottaa, sähköt roikkuvat. Pistorasioita puuttuu, laminaatit irsottavat jostakin. Tekniikka, kuten sähkölaitteet, valot, lukot ja muut eivät toimi. Näkee, että on vähän astianpesukone vuotanut ja laminaatti on voinut vähän kupruilla.
Tanja Leinonen tietää, mikä tökkää ensimmäisenä silmään, kun uutta kotia etsivä ihminen katsastaa asuntoja.
Yleisilmeen tulisi olla siisti – myös ulkorakennuksissa ja pihalla.
– Siistinä pidetyllä piha-alueella on aika iso merkitys monen mielestä. Ei siellä tarvitse olla mitään erikoisuuksia, mutta ettei nyt kasvaisi mitään polven korkusta heinää eikä olisi puskittunut pajukko.
Jos paikat repsottavat, ne saattavat ostajan mielestä kieliä siitä, että kiinteistöstä ei ole pidetty huolta muutenkaan.
Tanja Leinonen arvioi työkseen kiinteistöjä Op Koti Turun Seudussa.
Parhaan hinnan kiinteistöstään saa, kun sitä huoltaa ja sen kuntoa ylläpitää säännöllisesti.
– Ei voi jättää vain hoitamatta asioita, jotka sitten yhtäkkiä ryöpsähtävät – jos tulee kattoremontit ja putkiremontit ja sähköt ja kaikki kerralla, niin kyllähän se on aika kustannus kenelle vaan.
Hän huomauttaa, että tällä hetkellä pankit eivät myöskään välttämättä lähde rahoittamaan vanhoja kohteita, joissa on remontit tekemättä.
– Se on vähän säälikin, koska maaseudulla on paljon kohteita, joissa ei vielä ole kaikkea tehty, mutta ne olisivat ihan hyviä kohteita kuitenkin.
Jos ajattelee tyypillisiä meidän seutujen omakotitaloja, niin mikä arvoero voi olla, jos on rempattu talo ja jos ei?
– Kyllähän me puhutaan kymppitonneista, mutta se on aina kohdekohtaista. Niissä kohteissa, joissa ei ole tehty mitään isompia remontteja hinnat jäävät usein alle 100 000 euron reilustikin.
Mihinkään isoon remonttiin ei myynnin vuoksi hänen mukaansa kannata ryhtyä, ellei joku ole rikki tai menossa rikki.
– Se on jo paljon, että kiinteistö on perussiisti ja hyvässä kunnossa pidetty. Maalla on usein ongelmana se, että vaikka remonttia tekisikin myyntiä varten, niin remontin kustannukset eivät välttämättä näy suoraan myyntihinnassa, koska kiinteistöjen hintataso on matala.
Tosin esimerkiksi salaojat hän huolehtisi kiinteistössä kuntoon heti, oli sitä myymässä tai ei.
– Ei niiden kunnostaminen ole suoraan hintaan lisättävissä, mutta kyllä se houkuttelevuutta lisää ja kohde, jossa ne eivät ole kunnossa, jää toisten varjoon.
Oma koti on jokaiselle se rakkain. Tunnearvoa arvioitsija ei kuitekaan voi hinnoitella.
– Moni ajattelee, että kun se oma koti on palvellut pitkään ja se on rakas, niin kyllähän se on niin ja niin arvokas. Mutta markkinahan sen sitten määrää.
Näissä tilanteissa vaaditaan Tanja Leinosen mukaan kosolti tunne-älyä.
– Pitäisi osata oikealla tavalla selittää se, että miksi talo ei välttämättä ihan ole sen harvoinen kuin mitä asiakas itse on nähnyt loukkaamatta kuitenkaan asiakasta.
Kodin materiaalivalinnoilla ja viimeistellyllä työn jäljellä voi myydessä saada kotiutettua ylimääräisiä euroja.
– Materiaaleissa on tietysti aika paljon eroja, mutta sanoisin, että vaikka talo olisi kuinka laadukkain materiaalein tehty, niin ei se ihan hirveästi nosta sitä arvoa valitettavasti täällä maalla.
Siltikään hän ei käyttäisi halvimpia materiaaleja, sillä ne eivät yleensä kestä – ja koska ihmiset haluavat muuttovalmiita koteja, niin pitkään siistinä pysyvät, kestävät materiaalit edesauttavat myyntiä.
Pintaremontin tekemistä paremman myyntihinnan vuoksi kannattaa harkita pariinkin kertaan, sillä vanhan ja uuden asukkaan maku ja tarpeetkaan eivät välttämättä aina mene yksiin.
Jos jotain remppaakin, niin on hyvä muistaa, että pelkistetty sisustus on nykyään monen mieleen, Tanja Leinonen sanoo ja virnistää, että kaikki eivät tykkää sellaisista kuviollisista Dallas-tapeteista kuin hän.
– Tosi iso merkitys kiinteistön arvon kannalta on sijainti, mutta sitähän emme voi muuttaa.
Matka ruokakauppaan on monelle tärkeä mittari ja lapsiperheille merkitseviä ovat etäisyydet päiväkotiin ja kouluihin.
Ja vaikka matkaa palveluihin olisikin, niin toimiva nettiyhteys pitäisi löytyä.
– Sitä edellyttävät nykypäivänä ainakin nuoret asunnonostajat.
Neliömääräkään ei yksistään ole arvon mitta, vaan ennemminkin tilojen toimivuus, jotta arki sujuu.
– Moni arvostaa nykyään avaruutta, eikä sellaisia sokkeloisia tiloja, missä on paljon käytäviä ja mennään eri paikkoihin eri käytävien kautta.
Varasto- ja säilytystilat ovat tärkeitä.
– Varsinkin lapsiperheet arvostavat sitä, että on hyvät säilytystilat ja toimiva eteinen. Saa sitten helposti piiloon kaikkea ja kun on säilytystilaa, niin pystyy pitämään kodin siistinä helpommin.
Myös valoisuus viehättää nykyostajaa.
– On tärkeää, että on riittävästi valoa, ikkunoita on tarpeeksi ja muutenkin valaistukseen kiinnitetään huomiota.
Sitäkin arvostetaan, että pihassa on lapsilla tilaa temmeltää. Moni tykkää, että on pieni pala nurmikkoa, hedelmäpuita ja marjapensaita, mutta näitä kaikkia pitää olla sopivasti.
– Ei liikaa, jotta piha on kuitenkin helppohoitoinen.
Pihan oleskelupaikka sekä ulkorakennukset, kuten autotalli sekä varastotila myös kiinteistön houkuttelevuutta.
Tällä hetkellä parhaiten käyvät kaupaksi maalämmitteiset tai jotkin muut kuin sähköllä lämpiävät talot.
– Sähkön hinnan nousu pari vuotta sitten säikäytti monet. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kukaan enää ostaisi sähkölämmitteistä taloa. Ne menevät kaupaksi, jos niiden energiataloutta on parannettu ja sähkökuluissa pystyy säästämään, hän sanoo.
– On esimerkiksi ilmalämpöpumppu tai vaikkapa takka tai leivinuuni.
Varsinkin maalla ostajat kiinnittävät huomiota siihen, että jätevesiratkaisut on tehty ja ne ovat sääntöjen mukaiset.
– Aika moni iäkkäämpi on saanut siirtymääaikaa, ja heidän ei ole tarvinnut uusia jätevesiratkaisuja, mikä on tietysti ymmärrettävää. Mutta silloin se näkyy myös hinnassa.
Onko sinulla jo talonkirja?
Loimaan seutu
Kati Uusitalo
– Milloin se on rakennettu ja millä tavoin se on rakennettu, onko siellä tehty näitä isoja remontteja. Mitä kiinteistössä on tehty ja milloin, arviointiasiantuntija Tanja Leinonen luettelee asioita, joita hän käy arvioinnin aluksi asiakkaan kanssa läpi.
Hän sanoo, että silläkin on asiakkaan näkökulmasta merkitystä, että kuka remontin on tehnyt.
– Onko sen tehnyt joku hyväksi tekijäksi paikkakunnalla tiedetty oikea remonttimies vai joku itse. Tokihan sitä nyt voi tapettia vaihtaa itsekin, mutta isommat remontit on hyvä jättää ammattilaisten hoidettavaksi, jos ei itsellä ole ammattitaitoa.
Hän neuvoo säästämään vaikka yhteen kansioon kaikki kiinteistöön ja remontteihin liittyvät paperit.
– Talo on helpompi myydä, kun on osoittaa, että mitä remontteja on tehty ja milloin ja kukan remontit on tehnyt. Tällainen talonkirja on ostajallekin sellainen merkki, että myyjä on halunnut pitää kohteen hyvässä kunnossa ja rehellisesti kertoo kaikki mitä tietää.
Kuntoraportin tekemistä hän suosittelee myös.
– Se antaa lisätietoa itse kiinteistöstä ja usein vinkkejä siitä, mitä olisi hyvä tehdä ja mihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Nykyään melkein pankit vaativatkin, että rahoituksen saamiseksi täytyy tehdä kartoitus, ja nähdään tarkemmin vielä, että missä kunnossa kohde on.