Päivitystyö on ollut keskeytyksissä vajaat puoli vuotta, sillä edellisen projektityöntekijän työ päättyi viime syksynä.
– Rekrytointi vei oman aikansa, johtava rakennustarkastaja Harri Salminen kertoo ja sanoo, että työn aloittamista siirrettiin keväälle, jotta maastotöille olisi paremmat olosuhteet.
Ukrainan pääkaupungista Kiovasta kotoisin oleva Skochyk saapui Suomeen ja Loimaalle melko tarkalleen kolme vuotta sitten, kun sota laajeni. Tänä aikana hän on opiskellut suomen kieltä ja suorittanut viimeksi kartoittajan perustutkinnon Turun ammatti-instituutissa.
Ukrainassa hän on opiskellut yliopistotutkinnon Kiovan kansallisessa rakennus- ja arkkitehtuuriyliopistossa. Hän työskenteli suomalaista paikkatietoinsinööriä vastaavissa tehtävissä.
– Olin töissä Suomen maanmittauslaitosta vastaavassa yksikössä lähes yhdeksän vuotta.
Loimaalla rakennusrekisterin päivittäminen käynnistyi viime kesänä (LL 28.5.2024), ja sen voi luonnehtia olevan alkutekijöissään.
Salminen arvioi, että tähän mennessä kaupungilla on tarvittavat tiedot olemassa 3–4 prosentista kiinteistöjä, kun kaikkiaan rakennettuja läpikäytäviä kiinteistöjä on noin 8 200. Kyseisiä tietoja ei ole vielä viety itse rekisteriin.
Rakennusrekisterin päivitys koskee koko Loimaan aluetta, ja ideana on kartoittaa kiinteistöjä alue kerrallaan. Salminen kertoo, että työ aloitettiin viime vuonna Orisuolta ja Virttaalta, joissa aiemman paikkatietoanalyysin pohjalta arvioitiin erityisesti olevan puutteita rakennusrekisteriin tarvittavista tiedoista.
Skochykin kanssa he ovat suunnitelleet, että seuraavaksi huomio keskitetään Alastaron keskustaan, joka on tarkoitus ottaa työn alle lähiviikkoina.
Viime vuonna kiinteistöjä lähestyttiin kyselykirjein, mikä edellytti kiinteistönomistajilta omatoimisuutta, ja tarvittaessa kaupungin tekemät tarkastuskäynnit olivat mahdollisia.
Salminen sanoo, että edelleen tarkoituksena on tiedottaa kiinteistöjä etukäteen kirjeitse ja mahdollisesti kysyä joitakin pohjatietoja, mutta työskentelytapaa on tarkoitus muuttaa siten, että maasto- eli tarkastuskäyntejä lisätään. Osa kiinteistöistä pystytään tarkistamaan esimerkiksi kartta-aineiston perusteella, mutta etenkin vanhemmilla kiinteistöillä voi olla tarpeen käydä paikan päällä.
– Ajatuksena on, että maastokäyntejä tehdään lähes joka tapauksessa, Skochyk miettii.
Tiedonkeruun tapaa muutetaan viime vuoden kokemusten pohjalta. Kyselykirjeiden vastausprosentti jätti toivomisen varaa, sillä Salmisen mukaan iso osa kiinteistönomistajista jätti vastaamatta. Lisäksi saatujen vastausten luotettavuutta oli vaikea arvioida.
Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi rakentamislaki tuo oman lisänsä rakennusrekisterin ajantasaistamiseen. Uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin sisältyy muun muassa se, ettei alle 30 neliön suuruiselle talousrakennukselle tai alle 50 neliön katokselle vaadita enää rakentamislupaa.
Salminen sanoo, että kun näistä pienemmistä rakennuksista ei vaadita enää rakennuslupaa, niistä ei jää tietoa kunnallekaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että kiinteistöverotus alkaa, kun rakennus on viisi neliötä.
Suomen kiinteistöverotus perustuu verovelvolliseen ilmoitukseen, ja Salmisen mukaan nämä pienetkin rakennukset pitäisi ilmoittaa verotuksessa.
Fakta
Rakennusrekisterin päivitys
Ideana on helpottaa muun muassa rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja pelastuslaitoksen työtä.
Samalla kaupunki tavoittelee lisätuloja saattamalla kaikki verotuksen piiriin kuuluvat rakennukset verottajan tietoon.
Viime vuonna kaupungin kiinteistöverotuotto oli yhteensä runsaat 4,9 miljoonaa euroa. Aiemman konsultin laatiman arvion perusteella rakennus- ja kiinteistöverotietojen tarkistuksella voidaan saavuttaa 5–20 prosentin eli 200 000–800 000 euron lisäys vuosittaiseen verokertymään.
Konsulttianalyysin perusteella Loimaalla on noin 28 000 rakennusta, mutta niistä vain noin puolet löytyy kaupungin rakennusrekisteristä.
Tarkistettavia tietoja ovat muun muassa rakennusten määrä kiinteistöllä, sijaintieto, valmistumisvuosi, käyttötarkoitus, varustetaso ja pinta-ala.