
PÖYTYÄ Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari tuli Pöytyän Kurkisalissa pidettyyn Tulevaisuusseminaariin Brysselistä, missä hän kuuli saksalaisten toiveista saada vetyputki Suomesta ja ranskalaisten tuskista irrottautua fossiilisista polttoaineista.
Jaskarin mukaan Suomessa unohdetaan helposti, että täällä ollaan edelläkävijöitä vihreässä siirtymässä ja se on kilpailuvaltti. Turun Kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen puolestaan painotti, että investointeja kaavailevat suuryritykset arvostavat puhtaasti tuotetun energian lisäksi hyviä logistisia yhteyksiä ja työvoiman saatavuutta.
Esimerkeiksi nykymenosta Ahonen mainitsee Naantaliin suunnitellun vihreän ammoniakin tuotantolaitoksen sekä niin ikään naantalilaisen hankkeen, jossa vedystä ja hiilidioksidista aiotaan valmistaa nestemäistä metanolia. Pohjanlahden ja Perämeren rannikolle rakennetut suuret vesi- ja maatuulivoimapuistot liittyvät Harri Jaskarin mukaan samaan vihreän siirtymän ilmiöön.
– Muutamissa kunnissa on niin paljon tuulimyllyjä, ettei niiden tarvitsisi kerätä asukkailta kunnallisveroa, Harri Jaskari tähdensi.
Haasteeksi hän näkee sen, ettei puhdasta energiaa, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja korruptiovapautta pidetä maailmalla niin vahvoina kilpailuvaltteina kuin suomalaiset toivovat.
Varsinais-Suomen kehitystä viitoittaa Turun, Tampereen sekä pääkaupunkiseudun paisuminen entistä yhtenäisemmäksi kolmioksi.
Harri Jaskari esitteli ilmiötä kartalla ja totesi kaupunkiseutujen väliin jäävien alueiden lukeutuvan voittajiin.
Kuntapäättäjiä hän patistaa tarkastelemaan, missä yritykset kasvavat ja mitä kyseisissä kunnissa on tehty kehityksen edistämiseksi. Lisäksi päättäjiltä vaaditaan rohkeutta ja myös paksua nahkaa.
Esimerkkejä Jaskari kertoi Tampereelta, nopeasti kasvavasta kotikaupungistaan, jossa uskaliaista kehityssuunnitelmista on rähisty uutterasti ja useat niistä on hyväksytty vain muutaman äänen turvin. Jaskari toivoo rohkeutta muuallekin. Voivottelun sijaan oma kunta tulisi nähdä kehittämisen ykköspaikkana.
– Vaikka päätös menisi lopulta metsään, kannattaa ajatella, että siitä saatiinpa hyvä saaga ja tulipa ainakin tehtyä, hän evästi.
Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki korosti kunnassa asuvien yksilöiden merkitystä.
– Ihmiset synnyttävät yritystoimintaa ja kehyskuntakin voi olla elinvoimainen, kun siellä on riittävästi innokkaita ihmisiä.
Valtionosuusjärjestelmä on varmistanut, että kaikki suomalaiset kunnat ovat olleet perustoiminnoiltaan hyvin samanlaisia. Nyt valtionosuusjärjestelmä muuttuu ja verotuloilla tulee olemaan kunnille entistä suurempi merkitys.
Kunnat panostavat vahvasti elinvoiman luomiseen ja sitä silmällä pitäen olemassa olevien yritysten toiminnan turvaaminen sekä kehittäminen on tärkeä lähtökohta.
– Elinvoimaisella kunnalla on oltava vahva talous. Elinvoimaisuus ja toimiva elinkeinopolitiikka edellyttävät puolestaan vahvaa päätöksentekokulttuuria, Joki kiteytti.
Pöytyän Kurkisalissa pidetyn Tulevaisuusseminaarin järjesti Loimaan, Oripään ja Pöytyän yhteinen Vihreän siirtymän kehittämishanke.
Futuristi nostaa haaveilun kunniaan
Vihreän siirtymän kehittämishankkeen Tulevaisuusseminaarissa puhunut futuristi Perttu Pölönen haastaa muuttumaan ennen kuin pakko ajaa nurkkaan. Muutoksessa ei kannata olla ensimmäinen, mutta kärkijoukkoon kannattaa tähdätä.
Monissa asioissa on käynyt niin, että tietä raivannut pioneeri on kukistunut haasteisiin, mutta hänen jälkiään seuraillut kakkonen on tehnyt asiat paremmin ja korjannut hedelmät.
Saavutettujen etujen puolustaminen ja epärealistiset odotukset estävät kehitystä, minkä Pölönen kokee jarruttavan Eurooppaa.
Sen sijaan kehittyvät maat puskevat innovaatiokyvyillään ohi, kun niillä ei ole vastaavaa menneisyyden painolastia eikä menetettävää.
Maailman muuttuessa Pölönen kehottaa tarkistelemaan identiteettiä: määrittelemmekö itsemme titteleiden vai taitojen kautta? Jälkimmäinen on futuristin mielestä viisaampaa, sillä työt muuttuvat, mutta osaaminen säilyy.
Pölönen kaipaa muutosta myös tapaan puhua tulevaisuudesta. Sen sijaan että keskitytään jatkuvasti kriiseihin, tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän uskaliasta haaveilua.
Timo Koskensalo