Hirvisoppa maistui yli 50-vuotisen metsästyshistorian kunniaksi

0
Kallion Hirviseurueen pitkäaikaisin jäsen Reino Kallio, sihteeri Eeva Laukka ja puheenjohtaja Mika Sula kertoivat, että seuraan on saatu mukavasti uusia ja aktiivisia jäseniä poistuneiden tilalle.

LOIMAA/MELLILÄ 50 vuoden ikään ehtinyt melliläläinen Kallion Hirviseurue ry tarjosi juhlan kunniaksi lauantaina jäsenilleen ja maanomistajille hirvisoppaa Mellilän kirjaston pihamaalla. Seurueen puheenjohtaja Mika Sulan mukaan isoja juhlia ei tällä kertaa ollut taloudellisesti mahdollista järjestää.

– Katsottiin kuitenkin, että jotain on syytä järjestää ja päädyttiin tällaiseen pienimuotoisempaan. Seuran jäsenet ovat hyvinkin aktiivisia ja maanomistajat hyvin mukana toiminnassa, Sula kertoi.

Seuran historia ulottuu 1960-luvulle saakka, jolloin Arvo Kallio perusti hirviseurueen. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1974 ja toimii yhä aktiivisesti.

Hirvisopan keitteli Oripään soppamestarina tunnettu Matti Kulmanen, jonka mukaan jokainen kauhallinen pitää soppatykistä kauhoa pois. Keitonnälkäistä väkeä valuikin paikalle tasaisesti, muttei ruuhkaksi asti.

– Ei me hukkaan tätä hukkaan heitetä yhtään. Sitten jos jää ylimääräistä, niin syödään kotona loput, Sula lupasi.

Kallion Hirviseurue on yksi kolmesta hirviporukasta Mellilän alueella. Hirvikanta Mellilässä on viime vuosina ollut hyvällä tasolla. Kovin kauaa ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin, kun Kallion hirviseurueella oli kaatolupia ainoastaan yhteen aikuiseen ja yhteen vasaan. Menneellä kaudella lupia oli kolmen aikuisen ja neljän vasan kaatoon.

– Hirviä on kohtuullisesti. Alueella on talvehtinut enemmän naarashirviä, mikä sitten on tuonut uroshirviä tänne myös, Sula selvensi.

Hirvien määrän lisäksi on metsästäjämääräkin pysynyt hyvällä tasolla ja nuoria metsästäjiä on liittynyt mukaan porukkaan. Tällä hetkellä hirviporukassa on 17 jäsentä.

Maanomistajina sopalle tulleet Eetu ja Mika Kivistö metsästävät itse pääosin Alastarolla ja Virttaalla.

Porukassa vuodesta 1973 saakka mukana ollut Reino Kallio kertoo, että seuran alkuaikoina hirviä metsästettiin vallan miesvoimin. Ensimmäiset hirvikoirat tulivat jahteihin mukaan vuonna 1997 ja sen jälkeen on menty pääosin koirien avulla. Pahentunut susitilanne tulee Kallion mukaan vääjäämättä vähentämään koirien käyttöä.

– Vaikkei vielä koiramenetyksiä Mellilässä olekaan tullut, niin aika harva uskaltaa enää lähteä kasvattamaan hirvikoiria. Susihavaintojen määrä on kasvanut niin paljon, että riski kasvaa jatkuvasti.

Monissa porukoissa koirien käyttöä onkin jo vähennetty, ja Kallio uskoo, että näin tulee käymään Mellilässäkin. Vaikka koirat ovatkin kohtalaisen hyvässä turvassa isolla porukoilla tehtävissä jahdeissa, pitää koiria myös harjoituttaa ja silloin susiriskit kasvavat.

– Metsästyskoirakin on kuitenkin perheenjäsen, eikä mahdottomia riskejä haluta ottaa, Kallio muistuttaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän