LOIMAAN kaupungin sivistyslautakunta käsitteli viime viikolla uutta liikuntasuunnitelmaa vuosille 2025–2030. Liikuntapalvelupäällikkö Anu Pitkänen sanoo, että suunnitelman keskeinen ydin on arkiliikunnan lisääminen kaikille ikä- ja ihmisryhmille. Nykyajan ongelmana hän pitää sitä, että ihmiset eivät liiku enää työssään niin kuin ennen, ja vapaa-ajalla liikuntaa ei aina tule tarpeeksi.
– Liikkuminen on myös voimakkaasti polarisoitunut, kun on superliikkujia ja sitten niitä, jotka eivät oikein liiku lähes lainkaan.
Loimaalla Pitkäsen mukaan yksi keskeinen ongelma liikkumisen suhteen on tilojen puute ja vanhojen tilojen esteellisyys.
Tähän mennessä liikuntasuunnitelman luonnos on ollut elinympäristölautakunnan lausuttavana. Investoinneista ykköshankkeeksi on nostettu uusi sisäliikuntahalli keskustan alueelle (LL 27.3.). Myös Urheilukeskuksen huoltorakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen sekä Mellilän palloiluhallin kunnostaminen ovat listan kärjessä.
Pitkänen sanoo, että nyt on tärkeä saada investoinnit eteenpäin, jotta kaupunkiin saadaan lisää sisäliikuntapaikkoja.
– Uusi liikuntahalli on aivan kriittinen, jotta saamme seuroille, perheille ja työikäisille lisää tarjontaa. Myös ikäihmiset ja vammaiset henkilöt tarvitsevat lisää vaihtoehtoja.
Sisäliikuntapaikkojen puute estää hänen mukaansa monia asioita.
– Esimerkiksi seurat eivät pysty kasvattamaan tarjontaansa, koska salivuoroja ei ole tarpeeksi.
Työikäiset puolestaan toivoisivat kuntalaiskyselyn mukaan enemmän muun muassa ilta-aikaan vedettäviä jumppia ja muita matalankynnyksen liikuntaryhmiä. Niiden tarjoaminen kaatuu kuitenkin Pitkäsen mukaan tilapulaan. Myöskään perheitä ei voida palvella halutulla tavalla.
– Jos perhe haluaisi vaikka pelata sulkapalloa, sopivia aikoja ei ole antaa, sillä arki-illat ovat täynnä ja palloilun kilpailukaudella myös viikonloput ovat pääosin täynnä.
Vaikka liikuntasuunnitelmassa puhutaan euromääräisesti isoista hankkeista, ne ovat Pitkäsen mukaan satsaus kaupunkilaisten tulevaisuuteen. Toisaalta hän muistuttaa, että Loimaalla on kaikesta huolimatta hyvät liikkumisen mahdollisuudet. Kaupungin hallinnoimia liikuntapaikkoja on 168.
– Täällä pystyy harrastamaan käytännössä melkein mitä vaan.
Liikuntapaikkahankkeiden lisäksi Pitkänen pitää tärkeänä, että kaupunki edistää muitakin arkiliikunnan olosuhteita. Esimerkiksi pitämällä kevyenliikenteen väylät hyvässä kunnossa tuetaan kävelyä ja pyöräilyä, päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolistamalla saadaan lisää lähiliikuntapaikkoja ja perheitä puolestaan palvelee leikkipuistojen sekä ulkokuntosalien yhtenäisyys.
Pitkänen esittää, että kaupunki resursoisi tulevaisuudessa myös enemmän liikuntaneuvontaan. Sen osalta on nyt menossa toinen hankevuosi, jota toteutetaan yhteistyössä Pöytyän kanssa.
– Kaupungin tarjonnassa painottuu terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuus, ja siihen meidän tulee panostaa muun muassa neuvonnan avulla.
Kuntalaiskyselyn mukaan myös tiedottamista pitää petrata. Sen mukaan tietoa ei aina löydetä tai se ei tavoita kaikkia potentiaalisia kohderyhmiä.
– Se näkyy erityisesti soveltavan liikunnan ryhmissä, mutta toki muissakin.
Lisäksi yksi keino lisätä liikkumista on panostaminen yhteistyöhön koulujen ja hyvinvointialueen kanssa. Näin asiakasohjausta ja palvelupolkua saadaan sujuvammaksi, kun tukea tarvitsevat ihmiset löydetään helpommin.
Hallien lisäksi kaupungin liikuntapaikoista ovat kovassa käytössä esimerkiksi kuntosalit ja Vesihovin uimahalli. Liikuntasuunnitelmaan kootun taulukon mukaan asiakasmäärät ovat nousseet uimahallissa usealla tuhannella vuoden aikana. Kun vuonna 2023 kävijöitä oli reilu 60 000, viime vuonna heitä oli noin 67 000. Hirvihovin kuntosalikin vetää entistä enemmän kävijöitä, sillä viime vuonna kuntoilijoita kirjattiin 28 000 kun edellisvuoden kävijämäärä oli 20 700.
– Myös keskustan ja Alastaron kuntosalien kävijämäärät ovat nousseet. Niissä on käynyt noin 1 000 kävijää kuukaudessa.
Vesihovin aukioloaikoihin on toivottu lisää liikkumavaraa valtuustoaloitteella. Anu Pitkänen sanoo, että asiaa on pohdittu monelta kantilta, sillä tiedossa on, että sunnuntai helpottaisi ainakin perheiden yhteistä uintiharrastusta. Se vaatisi kuitenkin lisäresursseja, sillä henkilöstömenot kasvaisivat.
– Toisaalta myös uimaseura on ilmaissut huolensa, sillä uimarit ovat harjoitelleet sunnuntaisin, kun halli on muuten kiinni, Pitkänen kertoo haasteista.
Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi liikuntasuunnitelman. Tulevina vuosina suunnitelma toimii ohjaavana suunnitelmana liikuntapalvelujen kehittämisessä ja liikuntapaikkojen investoinneissa. Liikuntasuunnitelmaan on pyydetty lausunnot elinympäristölautakunnan lisäksi nuorisovaltuustolta sekä vanhus- ja vammaisneuvostolta.
Fakta
Liikuntapaikkainvestoinnit tärkeysjärjestyksessä
Sisäliikunnan harjoitushalli keskustan alueelle.
Urheilukeskuksen uusi huoltorakennus.
Mellilän palloiluhallin kunnostus.
Mellilänjärven alueen kehittäminen.
Harjureitin kehittäminen.
Kalikan alueen kehittäminen.
Skeittiparkki ja ulkoliikuntakeskus.
Hirvihovin ympäristöön ulkokuntolaitteita.
Juvan ulkoilualueen kehittäminen.
Lähde: Liikuntasuunnitelman luonnos 2025–2030