Loimaa on neljäntenä maakunnan pullonpalautustilastossa

0

LOIMAALAISET ovat varsin ahkeria pantillisten pullojen ja tölkkien palauttajia, sillä maakuntatasolla viime vuoden sijoitus oli neljäs. Asukasta kohden palautuksia oli Loimaalla 537, joka on noin 8,2 miljoonaa palautettua pakkausta. Asia selviää Suomen palautuspakkaus oy:n (Palpa) tilastosta. Loimaata edellä ovat Kustavi (716), Raisio (558) ja Kemiönsaari (550). Taakse sen sijaan jäävät maakunnan suurimmat kaupungit eli Turku (445) ja Salo (512). Varsinais-Suomessa pantillisia juomapakkauksia palautettiin asukasta kohden 430.

Koko maan kärkisijaa pitää Utsjoki, jossa palautuksia tehtiin vuonna 2024 asukasta kohden 1 200. Forssassa luku oli 825, millä kaupunki kirii Suomen seitsemänneksi. Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa noin 64 euroa. Yhteensä pantillisten palautusten määrä oli 2,3 miljardia, josta tölkkien osuus oli 1,5 miljardia, muovipullojen 700 miljoonaa ja lasipullojen 130 miljoonaa. Palautusten määrä kasvoi vuodessa Palpan tilaston mukaan 130 miljoonalla.

Loimaan Prisman päivittäistavarapuolen apulaismyyntipäällikkö Jenni Vuohijoki ja myyntipäällikkö Anna Lehto sanovat, että kauppaan palautuu toisinaan vanhoja lasipulloja isompia satseja. Myös niistä saa pantin, jos niistä löytyy palautusviivakoodi. KATERYNA VANHELA

Loimaan Prisman päivittäistavarapuolen apulaismyyntipäällikkö Jenni Vuohijoki kertoo, että viime vuonna heidän pullonpalautusautomaatteihin tuotiin noin 3,8 miljoonaa pakkausta, mistä 60 prosenttia oli tölkkejä, 33–36 muovipulloja ja 4–6 lasipulloja. Palautukset ovat hänen mukaansa koko ajan kasvussa, samoin kuin pantilliset pakkauksetkin.

– Kyllä automaateilla on lähes aina joku palauttamassa, Vuohijoki toteaa.

Lisäksi automaatteihin tulee entistä enemmän pantittomia palautuksia, myös sellaisia, jotka kuuluisivat lasi- tai metallikierrätykseen.

Myyntipäällikkö Anna Lehto sanoo, että palautusautomaateilla on varsin työllistävä vaikutus kaupassa. Hän arvioi, että siihen kuluu noin 20 tuntia viikossa ja kesällä jopa enemmän. Palautusautomaatteja hoitavan työvuoro alkaa niiden aamupesulla, sillä sokeriset juomat tahmaavat hihnat helposti.

– Erityisesti kesällä sokerisia juomia ostetaan paljon.

Aamulla vaihdetaan myös automaatin kyljessä olevat säiliöt, jonne lasipullot sekä litistetyt metalli- ja muovipakkaukset kuljetushihnalta tipahtelevat.

Litistetyt tölkit ja muovipullot saavat uuden elämän kierrätyksen kautta. Suomen palautuspakkaus oy:n kierrätysjärjestelmä toteutetaan suljettuna kiertona, jolloin materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. KATERYNA VANHELA

Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Materiaalit voivat pysyä kierrossa näin hyvinkin pitkään.

– Meiltä materiaali lähtee jatkokäsittelyyn, missä ne paalataan ja kierrätetään uudelleen, Vuohijoki selittää ja osoittaa isoa pahvilaatikkoa, joka on täynnä litistettyjä tölkkejä.

Fakta

Palautusten määrä asukasta kohden vuonna 2024

Loimaa: 537 (maakunnan 4. sija).

Kustavi: 716 (maakunnan 1. sija).

Forssa: 825.

Salo: 512.

Turku: 445.

Utsjoki: 1 200 (Suomen 1. sija).

Varsinais-Suomi: 430.

Lähde: Suomen palautuspakkaus oy (Palpa)

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän