LOIMAAN SEUTU Loimaalle maksettiin viljelijätukia yhteensä noin 24 miljoonaa euroa viime vuonna. Se on noin 1,9 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
Loimaan maaseutupalvelujen johtava maaseutuasiamies Markku Paija arvioi lisäyksen taustalta löytyvän lähinnä teknisen syyn, sillä uusi ohjelmakausi käynnistyi vuonna 2023.
– Tuolloin tiettyjä maksatuksia siirtyi vuoden 2024 puolelle. Mikään tuki ei ole sinänsä muuttunut, hän avaa ja sanoo, että tiettyjä tukia alettiin maksamaan hieman myöhemmässä rytmissä uuden ohjelmakauden myötä.
Ruokavirasto julkaisi viime vuoden tukitietoja tiistaina.
Katsottaessa Loimaata, Oripäätä ja Ypäjää suurin maataloustukien saaja oli oripääläinen Mäkilän tila oy. Kyse on sikatilasta, joka ylsi viime vuonna myös valtakunnallisesti sadan suurimman maataloustuen saajan listalle sijalle 44. Punkalaitumelta Iso-Kouvon tila oy oli sijalla 68. Varsinais-Suomen vertailussa Mäkilan tila sijoittui viidenneksi.
Muita loimaalaisia, oripääläisiä tai ypäjäläisiä tiloja ei yltänyt valtakunnan top 100 -listalle eikä oman maakuntansa kärkikymmenikköön.
Ruokaviraston tietojen mukaan Mäkilän tilan noin 900 000 euron maataloustukien kokonaissummasta rakennetuet muodostivat noin 625 000 euroa.
– Rakennetuet ovat nuorten viljelijöiden aloittamiseen ja investointeihin maksettavaa tukea, Paija selvittää ja sanoo, että nykypäivänä nämä investoinnit voivat tarkoittaa esimerkiksi panostuksia eläinten hyvinvointiin.
Valtakunnallisesti ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin 1,9 miljardilla eurolla viime vuonna. Se on kutakuinkin edellisvuoden tasolla, noin 0,1 miljardia enemmän.
Katsottaessa Loimaan, Oripään ja Ypäjän kärkikymmenikköä listalta löytyy paljon muitakin kotieläintiloja.
– Siellä on isoja sika-, nauta- ja siipikarjatiloja, jotka ovat muun muassa panostaneet eläinten hyvinvointiin, Paija analysoi.
Hänen mukaansa investoimalla eläinten hyvinvointiin, kuten vapaaseen porsitukseen, tilat saavat enemmän maataloustukea, kun rahaa ei saa välttämättä riittävästi markkinoilta.
Toinen Paijan esiin nostama huomio koskee osakeyhtiömuotoisten tilojen määrää Loimaan ja Oripään kärkikymmenikössä.
– Maatilojen toimintaa johdetaan kuin yrityksiä, hän pohtii ja arvioi, että yhtiöittämällä tilat saavuttavat joitakin hyötyjä, joita ei välttämättä esimerkiksi toiminimellä toimittaessa saavuteta.
Paijan mukaan Loimaan maaseutupalveluiden alueella Loimaalla, Oripäässä ja Pöytyällä jo joka kolmastoista tila on osakeyhtiö.
– Isot kasvavat tilat muuttuvat osakeyhtiöiksi pikku hiljaa.
Maataloustuista uutisoitaessa huomio kiinnittyy erityisesti isojen maatilojen tukisummiin. Paija muistuttaa, että seudun keskimääräinen tukipotti on noin 40 000 euron luokkaa per tila.
Ruokavirasto muistuttaa tiedotteessaan, että maatalouden ja maaseudun tuilla varmistetaan suomalainen ruoantuotanto ja vahvistetaan verkkoyhteyksiä, vesihuoltoa ja energiaomavaraisuutta koko maassa.
Viime vuonna tuensaajia oli valtakunnallisesti yhteensä noin 52 000. Tuensaajista noin 85 prosenttia on maatiloja.
– Ilman näitä tuotantoon sidottuja tukia ruoantuotanto Suomessa loppuisi nykyisessä laajuudessaan ja olisimme tuontiruoan varassa, erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo Ruokaviraston tiedotteessa.
Maatalousyrittäjille maksetaan myös korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Lisäksi maatilat saavat tukea tuotantotilojen ja -laitteiden uudistamiseen liittyviin investointeihin.
Loimaan maaseutupalvelut hoitaa toimialueellaan perustuotantoon liittyvien tukihakemusten vastaanottoa, käsittelyä ja maksupäätöksiä.
Fakta
Suurimmat maataloustuet vuonna 2024 (saaja, tuet yhteensä)
LOIMAA
Koliha oy, 580 801 €.
Jari ja Timo Juusti oy, 551 960 €.
Luomu-Heikkilä oy, 452 393 €.
Simo Pietilän tila oy, 441 231 €.
Riuttaskorven luomutila oy, 436 785 €.
Kuidun tila oy, 354 863 €.
JK Nyman oy, 331 821 €.
Lehtovaaran tila oy, 280 089 €.
Mäkeläinen Janne Antero, 242 402 €.
Virtanen Juha Kai Tapio, 237 289 €.
ORIPÄÄ
Mäkilän tila oy, 900 891 €.
Lankisen tila oy, 478 056 €.
Köymärin tila oy, 439 904 €.
Kauppapuutarha Ylitalo oy, 408 159 €.
Maatalousyhtymä siskosten vihannestila, 337 807 €.
Isotalo Kari Paavo Johannes, 258 039 €.
Farmimuna oy, 167 074 €.
Iso-Kössin tila oy, 152 927 €.
Mäntyharjun tila oy, 135 255 €.
Mikola Arto Aulis, 125 672 €.
YPÄJÄ
Laaksonen Matti Vilhelm, 227 947 €.
Kankaanpää Seppo Ilmari, 185 307 €.
Närvänen Petri Juhani, 169 597 €.
Tuura Tomi Antero, 161 518 €.
Maatalousyhtymä Vähämäki Juha ja Mikko, 139 107 €.
Käpylä Taneli Mikko Olavi, 122 588 €.
Alanko Matti Sakari, 120 993 €.
Laaksonen Jaakko Vilhelm, 93 226 €.
Maatalousyhtymä Kärkäisen puutarha, 91 811 €.
Hevosopisto oy, 90 063 €.
Lähde: Ruokavirasto. Listauksessa ovat mukana EU- ja kansallisesti rahoitetut tuet.
Fakta
Seudun tukisummia 2024
Loimaalla oli 575 tuensaajaa viime vuonna, maatiloja oli 522. Viljelijätuet muodostivat yhteensä noin 24 miljoonaa euroa. Rakennetukia maksettiin Loimaalle noin 1,5 miljoonaa, yritystukia 374 000 ja hanketukia 309 000 euroa.
Oripäässä maatiloja oli 115 ja tuensaajia 86. Viljelijätuet olivat yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Rakennetukia Oripäähän maksettiin noin 1,1 miljoonaa euroa.
Ypäjällä tuensaajia oli 113 ja maatiloja 104. Viljelijätuet olivat yhteensä 3,9 miljoonaa. Rakennetukia Ypäjälle maksettiin noin 80 000 euroa.
Lähde: Ruokavirasto.