Sen sijaan nykyhetkestä ja menneestä hänellä on selkeä näkemys: takana on harvinaisen pitkä myönteisen toiminnan kausi metsätaloudessa, eikä tilanne tälläkään hetkellä näytä mitenkään huonolta, pikemmin päinvastoin.
– Tällä hetkellä näyttää hyvältä.
Voitaneen sanoa, että toisen epäonni on toisen onni, sillä Neero juontaa metsätalouden myönteisen kauden alkaneen kolmisen vuotta sitten, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Puun tuonti loppui Venäjältä, hän havainnollistaa ja kertoo tämän näkyneen sen jälkeen puusta saatavassa hinnassa.
– Energia- ja kuitupuun kysyntä on ollut hyvää. Ylipäätään kaikenlaiset puut ja leimikot ovat olleet kauppatavaraa.
Ja jos aivan viime talvea ei lasketa mukaan, Neero sanoo, että pari edeltävää talvea olivat melko hyviä korjuuolosuhteidenkin puolesta.
– Nyt palattiin normaalitilanteeseen, kun talvi loppui jo helmi-maaliskuun vaihteessa, hän arvioi ja kertoo, että vähäluminen talvi näkyi siinäkin, että metsänhoitoyhdistyksen metsurit pystyivät raivaussahaamaan koko viime talven.
Neeron mukaan metsissä tämä kaikki on näkynyt siten, että hakkuumäärät ovat olleet hyvällä tasolla.
– Ja nuoria metsiä on pystytty hoitamaan. Esimerkiksi harvennusrästejä on purkautunut silminnähden, hän summaa ja sanoo tämän olevan seurausta hintatasosta, joka on toiminut houkuttimena.
Valtakunnallisesti Suomen metsäkeskus tiedotti alkuvuodesta, että yksityismetsien hakkuuaikomukset nousivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2024.
Tämänhetkistä suhdannetta Neero arvioi siten, että kaikenlaisen puutavaran kysyntä on säilynyt.
– Se on aina hyvä, kun kaikki puutavara käy kaupaksi ja kohtuullisen hyvällä hinnalla.
Nähtäväksi jää se, miten energiapuun kysyntä jatkuu.
– Takanahan on leuto talvi, eikä energiapuuta palanut paljon.
Taloudellisesta hyvästä huolimatta Neero arvioi metsänomistajien tunnelmat kaksijakoisiksi.
Hänen mukaansa siihen vaikuttaa jatkuva kielteinen huomio, jonka kohteena metsätalous on: oli kyse sitten EU:n metsien käyttöä koskevasta sääntelystä tai kotimaassa maankäyttösektorin syyllistäminen siitä, että metsät lasketaan tällä hetkellä päästöjen lähteeksi eikä hiilinieluksi.
– Tämä jatkuva hiilinielu- ja ympäristövouhotus eivät ole hyväksi, Neero miettii.
Hän pitää tilannetta kohtuuttomana metsänomistajien kannalta. Hänen mielestään Suomessa ilmastokeskustelun tuoksinassa pitäisi muistaa se, että täällä metsäpinta-alat ovat säilyneet, toisin kuin monissa muissa maissa.
– Metsänomistajat ovat uudistaneet metsiään, siihenhän pakotetaan jo lain voimalla.
Epävarmuus tulevasta voi aiheuttaa jopa ennakoivia metsähakkuita, kun kaikilla metsänomistajilla ei välttämättä ole luottamusta pitkäjänteiseen tulevaisuuden näkymään.
– Ennakoivia hakkuita on jo tapahtunut, mutta ei merkittävissä määrin.
Neero on sitä mieltä, että tehokas metsätalous, jossa metsien hoitotyöt tehdään aikanaan, on myös parasta ilmastotyötä. Siihen hän kannustaa metsänomistajia.
– Sitä paitsi ympäristöasioita on tehty ja tehdään koko ajan vapaaehtoisen suojelun ja sertifioinnin keinoin. Ei metsänomistajilta voi muuta odottaa.