
Susanna Piiroinen/ TS Kaarina
Klapit kannattaa tehdä ja pinota jo keväällä, jotta ne saadaan kuiviksi. Kun klapit laittaa kuivumaan maalis–huhtikuussa, niin heinäkuuhun mennessä ne ovat täysin kuivia ja voidaan laittaa liiteriin.
Miten klapit kuuluu pinota oikeaoppisesti? Kysyimme asiasta jo eläköityneeltä Kalervo Korvensyrjältä , joka toimi 20 vuotta Piikkiössä polttopuuyrittäjänä.

1. Sopivan paikan valinta
Klapipino kannattaa tehdä seinän viereen, jotta saa tehtyä korkeamman pinon. Pinon voi tehdä myös paikkaan, jossa ei ole seinää vieressä, jolloin korkeus kannattaa pitää maltillisempana. Noin metrin korkuinen pino on tuolloin hyvä. Seinän viereen kasattu pino voi olla korkeampikin.
2. Alusta suojaamaan maan kosteudelta
Kun aloitetaan klapipinon tekemistä, ensin täytyy laittaa jotain alle. Se voi olla mitä tahansa: tärkeintä on, ettei maan kosteus pääse klapeihin. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi puulava, rima tai lauta.

3. Puut ladotaan päällekkäin
Kun alusta on kunnossa, aletaan latoa puita päällekkäin. Vanhat kansanviisaudet ottavat kantaa siihen, miten päin puut pitää kasata.
– Toiset sanovat, että laitetaan halkaistu puoli ylöspäin. Toiset sanovat, että laitetaan halkaistu puoli alaspäin, jotta puut kuivuvat paremmin, Korvensyrjä kertoo.
Hän ei ole itse huomannut mitään eroa siinä, miten päin puut laitetaan, joten niitä voi ladota pinoon oman mielensä mukaisesti. Puiden väliin kannattaa jättää ilmarakoja, sillä ne auttavat puiden kuivumista. Kasan ulkonäöstä ei Korvensyrjä mukaan tarvitse stressata turhaan.
– Jotkut tykkäävät, että puut ovat suorassa, mutta kuivumisen kannalta sillä ei ole merkitystä, Korvensyrjä kertoo.
Korvensyrjä muistuttaa myös, että klapeja kasatessa kannattaa olla hanskat kädessä.

4. Toisen klapipinon tekeminen viereen
Jos tekee kaksi klapipinoa vierekkäin, kannattaa jättää noin 15–20 senttimetrin rako pinojen väliin. Näin ilma pääsee virtaamaan paremmin ja puut kuivuvat paremmin.
Lisäksi rako estää pinojen kaatumisen toistensa päälle tilanteessa, jossa korkeuden lisääntyessä puupinot kallistuvat toisiaan kohti. Kakkospino kallistetaan sitten, kun se kasvaa kohti ykköspinoa, jolloin sen kaatuminen estyy.
Kahden vierekkäisen pinon väliin voi laittaa myös siteeksi pienen puun, joka sitoo pinot yhteen.

5. Älä suojaa pinoa pressulla
Monella saattaa olla houkutus laittaa klapipinon päälle pressu, jotta sade ei kastele puita. Näin ei kuitenkaan saa missään tapauksessa tehdä. Jos pressun laittaa päälle, puut homehtuvat.
– Pressu on vihollinen, Korvensyrjä sanoo selkeästi.
Suomen kevät on maaliskuusta kesäkuuhun melko kuiva, eikä sateista tarvitse huolehtia.
– Kesä kuivaa sen, minkä kastaa, Korvensyrjä sanoo.
Sateesta voi olla jopa hyötyä klapien kuivumiselle. Joidenkin tietojen mukaan kevätsade edistää tuoreen puun kuivumista, sillä se avaa puun solukkoa. Talvellakaan ei kannata säilyttää puita ulkona pressun alla, sillä se saa kosteuden tiivistymään, ja lopulta kosteus valuu puiden päälle.
Jos pinoa haluaa suojata sateelta, sen päälle voi laittaa pellin tai pinon voi tehdä katokseen.

Klapipinostakin saa kauniin, kun käyttää luovuuttaan
Loimaa/Alastaro
Sari Holappa
Alastarolla asuvalla Helena Ahdelmaalla on ollut tänä keväänä hiukan erilaisempi klapiprojekti. Hän on aina ehtiessään pinonnut klapeja kahden männyn väliin niin, että lopputulos muistuttaa pientä mökkiä. Hän kertoo tehneensä aiemminkin vähän vastaavanlaisia klapi-installaatioita mutta pienempiä.
– Hain Pinterestistä mallia, hän paljastaa luovuutensa lähteen.

Ovenkarmien virkaa toimittavat vanhat, metalliset pöydänjalat. Ovi taas on tehty saunan vanhoista ralleista ja ikkuna-aukko saatiin, kun yhdet pokat olivat jääneet ylimääräisiksi. Ovenkahvana toimii koivunoksa.
Ahdelmaa laskeskelee, että klapeja asetelmassa on pinottuna noin 2,5 kuutiota.
Lämmityspuita Helena Ahdelmaan ja hänen puolisonsa Jukka Mäkelän taloudessa on tehty tänä keväänä noin 30 heittokuutiota. Niitä kuluu talvisin reippaasti, sillä talo lämpiää puilla. Kesällä klapia menee pihasaunan ja paljun pesään. Puiden tekemiseen on siis varsin käytännöllinen syy, mutta Ahdelmaa sanoo nauttivansa puun käsittelemisestä yleensäkin.
– Kun keväällä mänty oikein tuoksuu voimakkaasti, se on ihanaa. Puu on hieno luonnonmateriaali.