Luonnonvarakeskus Luken maaliskuun loppupuolella julkistaman ennakkotiedon mukaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö ylsi 28,9 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2024. Lämpö- ja voimalaitoksien osuus oli tästä 22 miljoonaa kiintokuutiometriä ja pientalojen sekä maatiloilla käytetyn polttopuun osuus 6,9.
Lämmityskaudella 2016–2017 pientalojen lämmityksestä 38 prosenttia katettiin polttopuulla. Polttopuista 6,5 miljoonaa kuutiota oli tehty suoraan metsästä tulleesta runkopuusta. Siitä oli klapeja 4,7 miljoonaa kuutiometriä, halkoja 1,2 ja haketta 0,6. Muun puun osuus oli 0,4. Maatilojen asuin- ja tuotantorakennuksissa puuta poltettiin 1,2 miljoonaa kuutiota ja muissa omakotitaloissa 4,6. Kesämökeillä puuta paloi 0,9 miljoonaa kuutiometriä. Eniten puuta poltettiin varaavissa takoissa ja uuneissa, yhteensä noin 2 miljoonaa kuutiota, joka on 28 prosenttia kokonaismäärästä.
Klapihommat ovat saaneet sahat soimaan Loimaallakin. Vaikka polttopuiden hankkimisessa on työtä, se tuo myös iloa. Tästä on hyvänä esimerkkinä alastarolainen Helena Ahdelmaa (LL 8.4.), joka pinosi pihaansa mökkiä muistuttavan klapiasetelman. Puusta on siis moneksi: se on paitsi oiva lämmönlähde myös mitä parhain taidemateriaali. Mutta tämänhän me suomalaiset olemme tienneet jo vuosisatojen ajan muutenkin.