LOIMAAN SEUTU pärjää melko hyvin kuntien välisessä, tuoreessa aluekehitysvertailussa. Varsinais-Suomen kunnilla pyyhkii yleisesti ottaen melko hyvin, mutta pelkiksi peesaajiksi Saviseudun kuntia ei voi moittia.
MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen näkee Loimaan alueen yhtenä vahvuutena elinkeinorakenteen. Työllisyyslukemissa hätyytellään jo koronaa edeltäviä aikoja.
Yksinyrittäjävaltainen seutu sekä tietyt toimialat ovat toipuneet pandemian aiheuttamasta shokista hyvin.
Tietopalveluja tuottavan MDI:n aluekehitysindikaattorit antavat karkean kokonaiskuvan kunnan tai seutukunnan tilanteesta. Laasonen kehottaa katsomaan kokonaispisteiden taakse, sillä sieltä löytyy olennaisin tieto.
– Summaamme kuntien tilannetta työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen, hyvinvoinnin ja talouden näkökulmasta 17 tilastomuuttujalla. Näistä on rakennettu kokonaisindeksi, joka on totta kai aina valintoja ja pelkistyksiä.
Heikot pisteet kertovat yleensä kerrannaisvaikutuksista. Esimerkiksi seuduilla, joissa on supistuva väestökehitys ja vinoutuva ikärakenne, kehitys heijastuu yleensä myös muihin tarkasteltaviin muuttujiin.
Pienessä kunnassa vähäisetkin muutokset voivat aiheuttaa isoa tilastoheiluntaa.
Aluekehitystä tarkasteltaessa Laasonen suosittelee vertaamaan samankokoisia ja -tyyppisiä paikkakuntia keskenään. Vertaillaanpa siis Loimaata hiukan Huittisiin, Forssaan ja Uuteenkaupunkiin.
Tuoreimpien aluekehitysindikaattorien perusteella seutukaupungit Huittinen ja Uusikaupunki ponkaisevat 140–150 pisteellä Loimaan ohi.
Forssa sen sijaan jää aavistuksen verran Loimaan taakse. Siinä missä Loimaa kerää aluekehityksen kokonaispisteitä 933, Forssa jää 885 pisteeseen. MDI:n vertailussa voi saada enintään 1 700 pistettä.
– Forssalla ja Loimaalla molemmilla on varmasti haasteena pysyä mukana vahvassa kasvukolmion kehityksessä. Suurten kaupunkiseutujen imusta kilpailevat kaikki muutkin. Molemmat varmaankin hakevat asemaansa ja profiilia näiden isompien kaupunkien kautta, Laasonen arvioi.
– Eniten pohdintaa aiheuttaa, kenelle sitä viestiä yrittää rakentaa, jos kunnan ulkopuolelta yrittää houkutella osaavaa työvoimaa, muuttajia tai yrityksiä alueelle.
Uudenkaupungin pistekertymää painaa alas työllisyysasteen heikkeneminen. Uusia yrityksiä ei juurikaan perustettu, mutta olemassa olevilla yrityksillä tuntui aluekehityspisteitä laskettaessa menevän hyvin.
Huittinen ja Loimaa vaikuttavat vertailun perusteella hyvin samantyyppisiltä kaupungeilta, sillä erotuksella, että Huittinen menestyy pisteenlaskussa jokaisella osatekijällä hiukan paremmin.
Mutta ei Loimaallakaan kovin huonosti mene.
Kunnan yritysdynamiikkaa mitataan aloittaneiden yritysten määrällä, yritysten toimipaikkojen liikevaihdolla ja avoimen eli yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikkojen osuudella.
Loimaalla yritysten toimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuosina 2018–2019 jopa enemmän kuin maakunnan yritysten liikevaihto keskimäärin.
– Loimaan seudun kunnat pärjäävät aika hyvin. Korkea avoimen sektorin työpaikkojen määrä, pienyritysvaltaisuus ja hyvä työllisyystilanne näkyvät indikaattoreissa. Vahva työllisyyskehitys ja alhainen työttömyys on leimaava piirre koko alueelle ja Lounais-Suomelle suunnalle.
Loimaan naapurikunnista heikoimmin menestyy Punkalaidun, jonka kehitysnäkymät ovat selvästi negatiiviset.
– Indeksin tai pisteytyksen tarkoituksena ei ole ajaa epätoivoon. Jos näillä muuttujilla ei hyvin pyyhi, niin ei se tarkoita, etteikö muilla mittareilla voisi kunnassa mennä mainiosti, Laasonen lohduttaa.
Oripää menee avoimen sektorin työpaikkojen määrässä ja työllisyysasteella mitattuna heittämällä Loimaan ohi.
Myös Ypäjä saa työllisyyden mittareilla hyvät pisteet. Yritysten liikevaihto sen sijaan on laskenut rajusti vuosina 2018–2019.
– Ypäjällä on vuonna 2019 tapahtunut aika reipas tiputus, ja se on sen vuoksi aika häntäpäässä näissä indeksipisteissä. Vielä 2017 vuosimuutoksessa ollaan oltu yli 10 prosenttia plussalla.
Indikaattoreista eriskummallisimmalta tuntuu vieraskielisten osuus väestöstä. Vertailussa mukana olleet kunnat saavat Ypäjää lukuun ottamatta kaikki yli 72 pistettä. Korkein pistemäärä on sata.
Johtava asiantuntija Laasonen huomauttaa, että vieraskielisten osuus koko väestössä on pieni, joskin kasvussa. Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa vieraskielisten osuus on yleisesti isompi kuin sisämaassa.
Vieraskielisiä työllistävät yritykset ja vastaanottokeskukset nostavat vieraskielisten osuutta herkästi.
Aluekehitysmittareiden ulkopuolelle jää paljon sellaista, mitä on vaikeaa mitata.
– (MDI:n johtava asiantuntija) Aron Timo kutsuu niitä kipinätekijöiksi ja valovoimatekijöiksi. Millainen yhteisen kehittämisen palo kunnassa on? Mitä kuntalaisten, yritysten ja arjen kannalta tärkeitä asioita tehdään, liittyivät ne sitten palveluihin tai kunnan yleiseen kehitykseen ja erottautumiseen? Niitähän ei tällaisilla indikaattoreilla monestikaan saada kiinni.
Viime vuoden koronatilanne ei Laasosen mukaan vielä näy aluekehityksen pistemäärässä, mutta tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, ettei Loimaa ole houkutellut väljempää asuinpaikkaa etsiviä puoleensa.
– Nämä ovat näytön paikkoja kunnille. Nyt on herätty siihen, minkälaisia paikkoja kunnat ovat olleet opiskella tai tehdä töitä etänä ja minkälaisia palveluja on tarjolla, miten eläminen ja arki sujuu kunnassa.
– Olennaista olisi ainakin hyviin liikenneyhteyksiin satsaaminen ja se, että saadaan nuoret palaamaan alueelle.
Monipaikkaisuutta ei indekseillä pystytä ilmaisemaan muutoin kuin vapaa-ajan asuntojen määrällä. Kausiasujat tuovat Laasosen mukaan kuntaan hyvin paljon elinvoimaa.