Alastaron Urheilijat kärsi tappion Futsal-Liigan historiallisessa ensimmäisessä pelissään. Turun Pallokerho oli Loimaalla kliinisempi ja vei täydet kolme sarjapistettä maalein 0-2.
Ottelu oli äärimmäisen tasainen, mutta AU:n pelin kaatoi tällä kertaa tehottomuus maalipaikoissa. Kotijoukkue sai rakennettua tarvittavat maalipaikat ottelun voittamiseksi, mutta joukkue ei saanut mistään sisään.
Liiga-avaus oli kerännyt katsomoon mahtavan yleisömäärän. Ihmisiä oli lehtereillä noin tuplasti AU:n Ykkösen peleihin nähden. Samalla kun tilanne oli pelaajille nautinnollinen, lisäsi se luonnollisesti jännitystä. Tämän aisti melkeimpä kummastakin joukkueesta ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, kun nimimiehilläkin poltti pallo jalassa.
Muutama onnistunut suoritus kuitenkin rentoutti tilannetta. Peli oli suhteellisen tarkkaa ja isompia hurlumej-tilanteita ei tällä kertaa montaa nähty. Kumpikin joukkue oli toisilleen ennestään niin tuttu. TPK selvästi varoi AU:n vastahyökkäyksiä ja pelasi todella tiiviinä ryhmänä. Myös viininpunaiset puolustivat tiiviisti. Yleensä, kun AU on vain kaksi maalia päästänyt, niin se on pelejä kovalla prosentilla voittanut.
TPK:n molemmat maalit iski härkämäinen hyökkääjä Joona Forsström. Vahva jässikkä oli vaikea pideltävä. Hänen molemmat maalinsa syntyivät kuitenkin AU:n omien virheiden seurauksena. Ensimmäinen merkkausvirheen avittamana ja toinen pahasta AU-pelaajan pallonmenetyksestä alimpana pelaajana.
Alastaron kokoonpanosta puuttuivat Rei Hoda ja Mikke Louhela. Hoda armeijan ja Louhela nilkkavamman vuoksi. Kumpikin pelaajista ovat vasureita, joiden puuttuminen selvästi yksipuolisti AU:n kuvioita erikoistilanteissa. Penkillä istui vasenjalkainen Mikko Köönikäs, mutta hänen reitensä oli vielä mustana viimeisessä harjoituspelissä tulleen revähdyksen vuoksi, joten kaikki kentällä olleet olivat oikeajalkaisia. Tällaista tilannetta on helpompi puolustaa.
Louhelan puuttuminen näkyi myös ykköskentän maalipaikkojen rakentelussa. Tuomas Happonen ja Jani Luoma pääsivät kumpikin vain pariin otteeseen maalipaikoille. Täksi kaudeksi joukkueen kapteeniksi nimitetty Happonen laukoi pallon kertaalleen tolppaan, mutta ei sitä lähemmäksi. Tutkapari rakenteli maalipaikkoja useamman Aleksi Pekoselle, joka olisi voinut tehdä tonteistaan vaikka hattutempun. Hän on kuitenkin puolustusorientoitunut pelaaja, jolle maalinteko ei ole se ominaisin vahvuus.
Ykköskentän täydensi tällä kertaa AU:n tuore vahvistus Teemu Virtanen. Hän pelasi itsensä heti monien purppurafanien sydämiin periksiantamattomalla asenteellaan. Kemiat olivat myös kohdillaan joukkuekavereiden kanssa, ja näytti siltä kuin hän olisi ollut useammankin vuoden joukkueen mukana. Otteluisäntä EVIA Rakennus Oy palkitsi Virtasen AU:n parhaana pelaajana.
Virtanen oli yksi niistä viidestä pelaajasta, jotka olivat pyörittämässä AU:n ”ylivoimapeliä” viimeisen neljän minuutin ajan, kun kotijoukkue yritti avata maalihanat ilman maalivahtia. Alastaro olisi halunnut ottaa maalivahdin jo aikaisemmin pois, mutta ei saanut millään aikalisää itselleen, kun pelikatkoja ei tullut. AU rakenteli ylivoimaansa rauhallisesti ja sai luotua kaksi todella hyvää maalipaikkaa, mutta tulostaululle nuo paikat eivät päätyneet.
Ympäripyöreä peli päättyi tällä kertaa TPK:n voittoon, mikä söi miestä suhteellisen lujaa päätössummerin jälkeen. Kaikki voiton avaimet olivat käsissä, mutta niillä ei saatu lukkoja auki. Tulos oli huono, mutta peli ei.
AU toivoo, että jatkossakin yleisö löytää yhtä hyvin hallille. Tappiosta huolimatta tapahtumasta jäi nimittäin todella lämmin ja ikimuistoinen fiilis. Nyt joukkueella on luvassa kuitenkin muutaman ottelun vieraskiertue, joten Purppuralohikäärmeet nähdään seuraavan kerran Loimaalla tositoimissa vasta marraskuun alussa.
