LOIMAAN SEUTU Naakkaparvi ei paljon aurasta perusta. Pellon laidasta lehahtava epämääräinen muodostelma on leveä ja korkea. Se tulee kohti ja muuttaa suuntaa viime tingassa. Sitten lintuparvi istahtaa yhteistuumin haapaan niin, että oksat notkuvat. Nauravat, pirut, porukalla. Ja ärsyttävät.
Toimitukseen tulee tasaisin väliajoin pyyntö tehdä juttu naakoista. Tuli taas muutama viikko sitten, ja sähköpostiin oli liitetty kopio elokuussa 1999 Loimaan Lehteen tehdystä uutisesta. Siinä kerrottiin, miten kaupunki haki tuolloin lupaa naakkojen hävittämiseen. Sama sähköposti liitteineen oli lähetetty kaupungin ympäristötarkastajalle.
Lienee aika päivittää naakkauutiset.
NAAKKOJEN määrän viimeaikaisista muutoksista on vaikea saada tietoa. Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajalla Erkki Kalliolla sentään on näkemys asiasta.
– 1960-luvulla Loimaan seudulla ei ollut naakkoja. Niitä alkoi näkyä harvakseen 1970-luvulla. Reilut parikymmentä vuotta sitten määrä kasvoi. Syytä on vaikea nimetä. Varmaan sekin vaikutti, että naakka oli pitkään rauhoitettu. Nykyään niitä kyllä on, mutta en usko, että määrä olisi enää lisääntynyt. Ehkä se hämää, että naakat liikkuvat isoissa parvissa.
Naakkajuttujen ajoittumiseen saattaa vaikuttaa, että lintu on osittaismuuttaja. Se tarkoittaa, että osa naakkakannasta siirtyy loppukesällä pohjoisesta hiukan etelämmäs, esimerkiksi Loimaalle. Tähän aikaan vuodesta niitä siis riittää.
– Osa naakoista muuttaa Viroon, mutta ne pärjäävät talven näilläkin leveysasteilla, Kallio sanoo.
NAAKKAPARVET ärsyttävät sekä maalla että kaupungeissa. Riistakeskuksen riistasuunnittelija Veli-Matti Kangas kertoo, että heille tulee tasaiseen tahtiin yhteydenottoja häiritsevistä naakoista.
– Pääasiassa yhteydenotot tulevat maanviljelijöiltä, joiden rehupaalien ja -aumojen suojamuoveja naakat nokkivat rikki.
Lisäksi runsaina parvina liikkuvat naakat sotkevat ulosteillaan paikkoja tilakeskuksissa, mikä herättää huolta tautiriskistä.
– Elintarviketehtailta ja jätteenkäsittelylaitoksilta tulee yhteydenottoja samoista syistä, Kangas toteaa.
Tällaisia tapauksia varten Suomen riistakeskus myöntää vuosittain jonkin verran poikkeuslupia naakan rauhoitusajalle, jos tilanteeseen ei löydy muuta tyydyttävää ratkaisua.
NAAKKOJEN häätäminen on vaikea savotta.
– Naakka on erittäin älykäs lintu. Jos vaikka menet puhaltelemaan pilliä naakkaparven lähelle, kyllä ne ensin pelästyvät, mutta ne käsittävät nopeasti, että vaaraa ei ole, Kallio antaa esimerkin.
Naakkoja voi silti yrittää hätistellä etäämmälle esimerkiksi erilaisin äänikarkottein ja pelotinkuvin.
– Rakennuksiin tunkeutumisen estäminen onnistuu parhaiten verkottamalla mahdolliset kulkuaukot, Veli-Matti Kangas suosittelee.
Kalliokin suosittelee teräsverkkoa.
– Niitä kannattaa laittaa paikkoihin, jotka vaikeuttavat naakan pesintää: esimerkiksi vanhojen savupiippujen päihin.
Jos muu ei auta, maaseudulla voi turvautua järeisiin keinoihin. Lintuparvea ampumalla saavutetaan usein tehokas pelotevaikutus. Linnut karttavat – ainakin jonkin aikaa – paikkaa, joka on niille oikeasti vaaraksi.
– Vähän järeältä keinolta se kyllä tuntuu. On hyvä muistaa, että naakkojen aiheuttamat vahingot ovat melko minimaaliset, Erkki Kallio korostaa.
– Ja ehkä Varsinais-Suomen maakuntalintua pitää vähän kunnioittaakin.
LOIMAAN kaupunkiin on tänä syksynä otettu naakkojen vuoksi yhteyttä kerran.
– Muita yhteydenottoja ei ole tullut, eikä asia siten ole pohdinnassa – ainakaan toistaiseksi, ympäristötarkastaja Julia Seppä linjaa.
FAKTA
Naakka
On latinankieliseltä nimeltään Corvus monedula.
On varista huomattavasti pienempi, yleisväriltään himmeänmusta lintu. Sen niska on harmaa, nokka lyhyehkö ja musta, silmät harmaanvalkeat. Naakan kaulan sivuilla on vaalea alue. Lennossa sen erottaa variksesta suipoista siivistä, jotka harittavat vain vähän. Lisäksi naakan siivenlyönnit ovat nopeammat kuin variksella ja lento keveämpää. Naakan tunnistaa myös kimeästä kja kja -huudosta.
On yleinen maan eteläpuoliskolla. Se pesii kolonioissa, joissa voi olla yli 30 paria. Pesät ovat rakennuksissa, koloissa tai pöntöissä.
Oli rauhoitettu vuodesta 1993 aina vuoden 2018 elokuuhun. Nykyään naakka on rauhoitettu koko maassa sen pesimäaikana 10.3.–31.7.
On Varsinais-Suomen maakuntalintu.
Lähteet: Riistakeskus, Loimaan kaupunki
Naakka ei ole enää rauhoitettu eläin
LUONTO Naakka oli rauhoitettu eläin vuodesta 1993 alkaen. Rauhoitus kumottiin elokuussa 2018, kun naakkojen määrä oli elpynyt.
Naakan pyydystämiseen ja tappamiseen ei vaadita metsästyskorttia. Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin silloinkin, kun alueen metsästysoikeus on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle. Lisäksi oikeus pyydystää tai tappaa rauhoittamaton eläin on rakennuksen omistajalla tai haltijalla, jos rauhoittamaton eläin tavataan rakennuksessa tai sen pihapiirissä, sekä metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella, jos vuokrasopimuksesta tai luvasta ei muuta johdu.
Vaikka naakka ei ole riistalaji, siihen sovelletaan monia metsästyslain säännöksiä. Eläintä ei saa ampua ilman rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa 150 metriä lähempänä asuinrakennusta. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle.
NAAKKA ON rauhoitettu koko maassa sen lisääntymiskaudella.
Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan naakkojen häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen rauhoitusaikana kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai lentoturvallisuuden takaamiseksi.
Poikkeusluvan voi saada myös viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Poikkeuslupa edellyttää, että muuta tyydyttävää ratkaisua ongelmaan ei ole.