LOIMAA Hirvikosken uuden päiväkodin rakentaminen eteni kaupunginhallitukselta, joka päätti, että uudisrakennushanketta koskeva urakkasopimus solmitaan tarjousvertailun perusteella Fixcel Groupin kanssa. Kohde rahoitetaan kiinteistöleasingilla.
Hallituksessa äänestettiin aiheen tiimoilta, sillä 2. varapuheenjohtaja Kari Leppäjoki (ps.) ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Leppäjoen esitys hävisi äänin 7–4.
Kari Leppäjoki perustelee esitystään ennen kaikkea taloudella. Hänen mukaansa leasingilla rahoitettava päiväkoti on kaupungin kannalta kallein vaihtoehto päiväkodin toteuttamiseksi ja esimerkiksi aiemmin kilpailutettu vaihtoehto vuokrapäiväkodista olisi tullut arviolta puolta halvemmaksi.
Leppäjoki sanoo kaupunginhallituksen olleen viime valtuustokaudella kuitenkin sen verran tukevasti leasingin kannalla, että silloinen elinympäristövaliokunta päätti keskeyttää vuokrapäiväkotia koskevan hankinnan. Ylipäätään hän pitää tämänhetkistä ajankohtaa kalliina rakentaa ja esimerkiksi siirrettävän päiväkodin todennäköisen suoran sähkölämmityksen koituvan huomattavan kalliiksi kaupungille.
Hallituksen äänestyksessä Leppäjoen esityksen puolesta äänestivät hänen lisäkseen Sini Peltonen (ps.), Esko Lundgren (vas.) ja Matti Ylitalo (ml.).
Uudelleenvalmistelua vastaan äänestivät Teija Ek-Marjamäki (kesk.), Anne Onnela (kok.), Pekka Ahokas (kesk.), Raimo Huhtala (kesk.), Jorma Rinne (kok.), Marke Tissari (sd.) ja Henriikka Punki (kesk.).
Uudelleenvalmistelua koskevan äänestyksen jälkeen hallituksessa ei enää esitetty muita ehdotuksia.
UUTEEN kunnalliseen päiväkotiin keskitetään Hirvikosken alueen varhaiskasvatus, joka toimii tällä hetkellä kolmessa paikassa. Uutta päiväkotia tavoitellaan käyttöön ensi vuoden syksyllä.
Kilpailutuksen perusteella päiväkodin arvonlisäveroton tarjoushinta on noin 3,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöleasingsopimus on tarkoitus solmia kymmeneksi vuodeksi, ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa optiona viidellä vuodella.
Alustavan arvion mukaan kaupungin maksama leasingvuokra päiväkodista on noin 250 000 euroa vuodessa, ja kymmenen vuoden jälkeen päiväkodin lunastushinta on runsaan miljoona euroa. Sopimukseen on tarkoitus liittää takaisinostositoumus, joka koskee urakoitsijaa. Kaupunki voi alkuperäisen leasingjakson jälkeen tehdä myös jatkoleasingsopimuksen, ostaa kohteen itselleen tai osoittaa kohteelle ulkopuolisen ostajan (LL 16.9.).
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki perustelee päiväkodin rakentamista sillä, että Hirvikosken alueen päiväkotilapsille ja henkilökunnalle saadaan terveelliset ja turvalliset tilat. Hän viittaa sekä sisäilmakysymyksiin että liikenneturvallisuuteen.
Hänen mukaansa ratkaisu hyödyttää kaupunkia myös taloudellisesti henkilöstöpuolella, koska esimerkiksi henkilöstön sijaistamiset helpottuvat, kun toimitaan yhdessä yksikössä.
Ek-Marjamäki ymmärtää, että uusilla valtuutetuilla on ollut hankkeen tiimoilta kysymyksiä, koska takana on pitkä prosessi, jonka ensimmäinen valtuustopäätös juontaa syksyyn 2018. Hän sanoo, että prosessin aikana päiväkotihanketta on selvitetty monelta kantilta ja nostaa esille muun muassa vaihtoehdot yksityisestä päiväkodista, päiväkodin rakennuttamisesta kaupungin omana työnä sekä vuokrapäiväkodin.
LEPPÄJOKI olisi kaivannut enemmän selvityksiä aiheen tiimoilta. Hänen mielestään hankinnassa olisi pitänyt antaa isompi painoarvo päiväkodin laatukriteereille, sillä hänen mukaansa nyt hankinnassa on huomioitu ainoastaan hinta.
Lisäksi hän kysyy, eikö kaupunki olisi voinut harkita ostaa Hirvikoskelta vanha Osuuspankin kiinteistö, jossa on parhaillaan kaupungin varhaiskasvatusta. Hän uskoo, että kyseinen kiinteistö olisi voinut olla ostettavissa edullisesti ja leasingiin verrattuna kaupungille olisi jäänyt edelleen rahaa millä tarvittaessa remontoida sitä.
HIRVIKOSKEN kirjaston viereiselle pihamaalle nouseva päiväkoti on pinta-alaltaan noin 1 200 neliön suuruinen, ja se on mitoitettu neljälle ryhmälle sekä yhdelle aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmälle, yhteensä noin sadalle lapselle.
Kaupunginhallituksen päätöksessä mainitaan, ettei urakkasopimus synny vielä hallituksen päätöksellä, vaan erikseen tehtävillä kirjallisilla molempien osapuolten allekirjoittamilla sopimuksilla.
Juttua on korjattu ke 22.9. klo 7.43: hallituksen äänestyksessä otettiin kantaa pelkästään uudelleenvalmisteluun, eivätkä äänestyksessä olleet vastakkain uudelleenvalmistelu ja alkuperäinen pohjaehdotus, kuten jutun alkuperäisessä versiossa kerrottiin.