Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueet ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuntien tai kuntayhtymien sijaan.
Uudistuksen päämääränä on, että kaikki saavat tulevaisuudessa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja painopistealueena on peruspalvelujen kehittäminen. Huomionarvoista on, että sote-uudistuksen rinnalla on käynnissä myös sosiaalihuollon kehittämisohjelma 2020–2022 ja merkittävä sosiaaliturvan uudistus 2020–2027.
Hyvinvointialueille siirtyvät mm. seuraavat palvelut: sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus, avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja), sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut, kotihoito ja pelastustoimi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit.
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. On ilmeistä, että hyvinvointialue aluksi vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi (3 vuotta ja yhden vuoden optio). Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen, joka on yleiskatteellista.
Rahoitus jaetaan kullekin hyvinvointialueelle sen asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi alueelliset riskitekijät. (VN 2021.)
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, joka valitaan suoralla vaalilla nyt tammikuussa, 23.1.2022. Muita lakisääteisiä toimielimiä ovat aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Aluevaltuuston keskeisenä tehtävänä on päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja hoitotakuun tavoitteita ovat, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä ja mahdollisimman lähellä kotia. Keskustan tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asema, josta ihminen saa lähipalveluja. Hoitopolun on oltava kunnossa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon sosiaalipalveluja unohtamatta.
Jotta nämä tavoitteet toteutuvat tarvitsemme hyvinvointialueilla eri palvelujen yhteensovittamista, laadukasta palveluohjausta ja -neuvontaa sekä yhteensopivia ja luotettavia tietojärjestelmiä. Hyvien käytännön palvelujen saannin edellytyksinä taas ovat hyvä johtamistoiminta, hyvin toimiva hallinto ja riittävästi ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä.
Tässä on siis kyse erittäin merkittävästä uudistuksesta, joka koskettaa meidän jokaisen elämää pitkälle tulevaisuuteen.
Ilkka Uusitalo
KT, lehtori AMK (sosiaali- ja kasvatusala)
Aluevaaliehdokas (kesk.)