LOIMAA/MYLLYKYLÄ Kun suunnittelupäällikkö Petri Koivunen tuli Valloxille töihin tuotesuunnittelijaksi vuonna 1997, oli talossa töissä neljä suunnittelijaa.
– Nyt meitä on suunnittelutiimissä jo 14 henkeä. Suunnitteluun on panostettu, ja koen että tuotekehitys on Valloxin olemassaolon edellytys. Meillä on Suomessa paljon kilpailijoita, ja jos taas ajatellaan Euroopan markkinoita, joissa Saksa on meille erityisen tärkeä, on kilpailu vielä kovempaa. Lepäämään ei voi jäädä hetkeksikään, kuvailee Koivunen.
Ilmanvaihtolaitteissa kehitys on kulkenut kohti energiataloudellisuutta ja älyn lisäämistä ohjausjärjestelmiin. Koivunen kertoo, että nykyisellä anturitekniikalla mitataan sisäilman olosuhdetta, kuten sisäilman kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta.
– Kone säätää ilmanvaihtoa automaattisesti, eikä asukkaan tarvitse itse väännellä nappeja. Puhummekin tarpeen mukaisesta ilmanvaihdosta.
Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Korja kiteyttää tavoitteeksi, että kun kaikki toimii automaattisesti, ei ihminen edes huomaa, että hänellä on ilmanvaihtokone kotona.
VUONNA 2014 toimitusjohtajaksi tullut Korja aloitti muutostyön taloon heti tullessaan.
– Olen mielestäni enemmän kehittäjä kuin saneeraaja. Saneeraaja karsii kustannuksia ja laittaa yrityksen tekemään parempaa tulosta, kun taas kehittäjä vie yritystä eteenpäin uudella tavalla. Ennen tuloani oli Valloxilla jo tehty hyvää kehitystyötä, mutta se kaikki ei näkynyt millään tavalla työnteon tehokkuudessa. Aloimme mitata, mikä on työntekijän normisuoritus, jonka mukaan asetettiin työntekijälle realistiset tavoitteet. Silloin alkoi näkyä, että meillä on liikaa ihmisiä tuotantomäärään nähden. Lopulta jouduimme vähentämään tuotannosta kymmenen ihmistä.
Korja muistuttaa, että Valloxilla on tehty hyvää tulosta joka vuosi. Hän toteaakin, että kasvua on vaikea enää saada markkinaosuutta kasvattamalla.
– Meidän markkina-asemamme on jo niin hyvä, että kasvua pitäisi hakea ottamalla markkinaosuutta kilpailijoilta. Se tarkoittaisi joko aggressiivista myymistä tai hintojen pudottamista, eikä se olisi kenellekään järkevää. Siksi kasvua haetaankin parhaiten valmistamalla markkinoille uudenlaisia tuotteita.
Tällainen tuote on hänen mukaansa muun muassa isommat ilmanvaihtolaitteet, jotka sopivat esimerkiksi urheiluhalleihin, päiväkoteihin ja terveyskeskuksiin.
– Ne ovat isoimpia laitteita, mitä Valloxilla on koskaan ollut.
KOMPONENTTIPULA on viime vuosina kurittanut Valloxin, kuten monen muunkin yrityksen, toimintaa.
– Komponenttipuutteet ovat olleet haastavia, ja olemme joutuneet siksi järjestelemään lomia ja jopa lomautuksia. Samalla meillä on yrityksen historian ennätystilauskanta, tavaraa menisi vaikka kuinka paljon, jos sitä vain päästäisiin tekemään, puuskahtaa tuotantopäällikkö Mikko Mäki.
Mäki sanoo tuotannon muistuttaneen välillä selviytymistaistelua.
– Mutta hyvin on selviydytty, se täytyy sanoa. Henkilökunta on ollut tosi hyvin mukana tässä hommassa, he ovat tehneet hartiavoimin töitä ja joustaneet tarpeen tullen.
Mäki sanoo työteon muuttuneen hänenkin 15 työvuotensa aikana.
– Työntekoa on monin tavoin jouhevoitettu, ja esimerkiksi tavarat ovat nyt oikeilla paikoillaan. Valloxilla tehdään kuitenkin vielä käsityövoittoista työtä, meillähän on sata työntekijää tuotannon puolella. Tulevaisuudessa automatisointi ja robotiikka lisääntyvät perinteisen työn samalla vähetessä.
Myös Koivunen on havainnut oman työnsä muuttuneen.
– Tuotekehitys on muuttunut markkinalähtöiseksi ja asiakasvaatimuksia täydentäväksi. Työurani alussa tuotekehitys esitti myynnille, että meillä olisi tällaisia uusia tuotteita markkinoitavaksi. Nyt homma etenee toisinpäin: myynti kerää asiakastarpeet, ja me teemme siihen asiakastarpeeseen liittyvän tuotteen.
Työntekijät kertovat Vallox-vuosistaan
LOIMAA/MYLLYKYLÄ Valtion omistama Valmet perusti Loimaalle koti-ilmanvaihtoon keskittyneen tehtaan vuonna 1971. Myöhemmin vuonna 1987 tehtaan nelihenkinen johto osti osake-enemmistön Valmetilta ja antoi tehtaalle nimeksi Vallox. Sittemmin tehtaan omistus siirtyi saksalaiselle Top Air AG:lle.
Valloxin Loimaan tehtaan 50-vuotista taivalta on juhlistettu muun muassa yrityksen historiikilla, jossa yrityksen historiaa ja tapahtumien kulkua valottavat niin entiset kuin nykyiset työntekijät sekä omistajataho.
Markkinointipäällikkö Elina Paavilainen kertoo, että tarinallinen tapa kertoa yrityshistoriikista on lukijan kannalta tavallaan kronologista esitystapaa mielenkiintoisempi ja mukaansatempaavampi; nostaen esiin tärkeimmät käännekohdat ja mieleenpainuvimmat muistot.
– Tarinat myös täydentävät toisiaan ja tietyin osin valottavat asioita myös eri näkökulmista.