Hurrikaani Loimaa ja Jankko edistävät liukasta ilottelua kahden lainattavan potkukelkan jalaksin.
Satu Eskola ja Pauliina Mattila olivat maanantai-iltapäivällä aikeissa lähteä Satakunnankadun kierrätyspisteen kohdalta kävelylle Loimijoelle mutta huomatessaan potkukelkat he vaihtoivat vauhdikkaampaan etenemistyyliin. Matka kaupungin vierasvenelaiturilta viljavarastojen tuntumaan taittui nopeasti.
– Siinä kohtaa saimme vähän vipinää kinttuun, kun kuului kauhea paukahdus, Mattila naurahtaa.
Jää rutisi kiristyvässä pakkasessa äänekkäästi.
Loimijoen aurattu osuus on edestakaiselta pituudeltaan reippaat seitsemän kilometriä. Potkukelkalla keskinopeus on Janne Ojalan kännykkäsovelluksen mukaan kymmenen kilometrin tuntinopeuden luokkaa.
Viikonloppuna jäällä kävi aika kuhina, Ojala tietää kertoa. Hän pääsee kotoaan Metsolantieltä näppärästi suoraan auratun väylän alkupäähän.
– Eilen olin sauvakävelemässä, tänään otin potkukelkan.
Ojala on käynyt aiempina talvina Köyliönjärvellä potkukelkkailemassa. Vuokrakelkat eivät paljoa maksa, ja kymmenen kilometrin lenkki taittuu mukavassa ajassa.
Loimijoen kylmyys kerryttää huurretta takin kaulukseen ja herättää haaveen saunan lämmöstä. Rapsakasta pakkasesta huolimatta Ojala on erittäin tyytyväinen talviurheilumahdollisuuksiin.
– Jäällä ei tarvitse välittää liikenteestä. Täällä on niin rauhallista, Ojala nautiskelee ja vakuuttaa luottavansa jääkannen kestävyyteen.
Myös Mattila ja Eskola uskovat pysyvänsä kuivin jaloin äänimaailman aiheuttamista kauhun hetkistä huolimatta.
– Ei tiedetä vielä, maltetaanko jättää kelkkoja vielä vai käydäänkö toisessakin päässä, naiset tuumivat Peltoisten uimapaikan kohdalla.
Potkukelkkailun hurma on tarttuvaa, ainakin siitä päätellen, että värikäs kelkka oli maanantai-iltapäivän noteeratuin menopeli. Hiihtäjiä ei havaintojaksoon mahtunut yhtäkään, mutta luistelijoita ja pulkkailijoita sen sijaan kapusi alas rantapenkereeltä parissakin joenmutkassa.
Mäenpäästä joelle laskettelee novascotiannoutaja Uuno . Uunolla on meno päällä. Sekin nauttii leveästä väylästä, jolla ei tarvitse varoa autoja, ja antaa vauhtia emäntänsä potkukelkalle.
– Kunpa pakkaskelit jatkuisivat pitkään, Uuno tuumii omistajansa suulla.