Anteeksi, heti alkuun. Sote-kustannukset tulevat nousemaan. Miksi? Olemme odottaneet tätä uudistusta liian kauan. Muistetaan kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite ei ole tuottaa rahaa vaan hyvinvointia. Kun hyvinvointia on kaikilla, niin se tuo niitä kaivattuja säästöjä.
Voimme toki pitkällä aikavälillä siitä selvitä, mutta oikea sote-uudistus vaatii järeämpiä toimenpiteitä kuin tähän mennessä on uskallettu esittää. On uudistettava toimintoja, rakenteita, palvelujen tuotantokonsepteja, -tapoja, -prosesseja ja verkostoja.
Sujuvasti käytettävät tiedot, toimivat tietojärjestelmät ja -verkot sekä sähköiset (digitaaliset) palvelut ovat osa tulevaisuutta kuin myös julkisen ja yksityisten sekä yhteisöjen välinen yhteistyö.
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen integraatio on myös hallinnosta kiinni. Nyt uusien hyvinvointialueiden valtuutettujen tulee yhteisillä päätöksillä murtaa nämä raja-aidat ja ottaa palveluketjut tarkasteluun.
Asia saattaa vaatia myös sote-lain uudistamisia, jolloin näkökulman tulee olla asiakaslähtöinen.
Pyydän nöyrästi, että keskittäkää voimat kaikkien niiden esteiden kaatamiseen, jotta hyvinvointialueen työntekijöillä on välineitä kehittää sote-palveluja.
Erikoissairaanhoidon kehittämisessä nykyiset hyvinvointialueet ovat jo alkuun hieman liian pieniä. Nykyaikaiset tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot vaativat erikoisosaajia ja laitteita sekä riittävää kysyntää. Kaikille hyvinvointialueille ei välttämättä riitä tätä osaamista, jotta potilasturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi on taattu.
Perusterveydenhuollossa ja erityisesti vuodeosastohoidossa eletään yhä sänkyyn sidotussa hoitomallissa. Niistä puuttuu potilaiden aktiviteetti ja kuntouttavat tilaratkaisut. Nyt jos koskaan pitää laajasti seurata hoitojaksojen pituutta ja pohtia kuinka niitä voidaan radikaalisti leikata. On valitettavaa, että sairaala- ja terveyskeskusrakennukset ovat suurilta osin loppuu käytettyjä ja ne suorastaan huutavat investointitarpeita, kun sote-uudistus on saanut osan kunnista lykkäämään remontteja.
Toki tämä on sidoksissa hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan, joten investointivelka on vaarassa kasvaa ja vaihtoehtona tulevaisuudessa on kiinteistön myynti tai käyttötarkoituksen muutos.
Kyllä julkista palvelua voi ja pitää markkinoida. Hyvinvointialueella kaikki lähtee alusta, vaikka kaikki on jo olemassa. Nyt on kiireistä aikaa tehdä uuden organisaation imago ja saada siitä hieno brändi. Olisi hienoa ottaa käyttöön asiakaslähtöinen hyvinvointialueen sote-digipalvelu, jotta meillä on vaikuttavat palvelut ja ennaltaehkäisyyn uusia työkaluja.
Todettakoon soten keskellä, että valinnanvapaus laajeni julkisessa terveydenhuollossa jo vuonna 2014. Rajat ylittävä valinnanvapaus mahdollistaa hoitoon hakeutumisen ulkomaille. Tämä aihe ei ole ollut vähään aikaan julkisuudessa, mutta erityisesti ikäihmisten asumispalveluissa tälle olisi käyttöä laajemminkin, koska Suomi kärsii hoitajapulasta.
Lopuksi. Kunta ei ole tuotantokoneisto, vaan se on yhteisö ja verkostojen luoja. Toimiakseen hyvin kehittyvässä ja nopeassa maailmassa tarvitaan rinnalle muita kuntia ja yrityksiä. Lisäksi julkisen ja yksityisen palvelujen sekoituksesta saadaan jokaiselle kunnalle ominainen ja kunnan näköinen toimiva kokonaisuus. Vaikka hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto, niin sekin tarvitsee muita toimiakseen.
Timo Tolppanen
Kunnanjohtaja, Oripää