LOIMAAN kaupungin ylläpitämän katu- ja kevyen liikenteen verkon kartoitus käynnistyy tulevana kesänä.
Kuntokartoitukseen otetaan kuntalaiset mukaan. Kartoitus tapahtuu käytännössä älypuhelimeen ladattavalla Crowdchupa-mobiilipelillä. Sovelluksessa kartoitettavat tiet ja väylät on osoitettu kartalle muun muassa kolikoilla ja muilla symboleilla, joita kuntalaiset keräävät videokuvaa eli katuverkkoa nauhoittamalla.
Crowdchupan toimitusjohtaja Toni Paju kertoo, että ajoradat kartoitetaan autolla ja kevyen liikenteen väylät polkupyörällä. Älypuhelin kiinnitetään pidikkeellä esimerkiksi auton kojelautaan tai polkupyörän tankoon. Käsivaralla videoita ei kuvata, jotta liikenneturvallisuus ei vaarannu ja kuvattavat videot ovat mahdollisimman hyvälaatuisia.
Kuntalaisten katuverkosta ja kevyen liikenteen väylistä keräämän videoaineiston pohjalta Vaisala oyj:n sovellus puolestaan analysoi katuverkon kunnon tekoälyä hyödyntäen.
Porkkanana asukkaiden osallistumiselle on se, että kartoitetuista kaduista ja väylistä saa rahallisen korvauksen.
– Esimerkiksi Lempäälässä oli kartoitettavaa katuverkkoa noin 250 kilometriä, ja se kartoitettiin viidessä tunnissa, Paju havainnollistaa ja sanoo, että tyypillisesti osallistuja voi tienata noin 20 euroa tunnissa.
Crowdchupa on tamperelainen start-up -yritys, joka aloitti toimintansa keväällä 2020. Tähän mennessä muun muassa kymmenkunta suomalaista kuntaa on jo joko teettänyt tai tilaamassa kartoituksen tulevalle kesälle. Paju kertoo, että heillä on tälle vuodelle myös ensimmäiset kaksi kohdetta ulkomailta, Ruotsista. Viritteillä on myös kohteita Englantiin ja Hollantiin.
Kartoitus maksaa Loimaan kaupungille noin 10 000 euroa. Summaan sisältyy muun muassa kartoittajille maksettavat korvaukset.
Loimaan tekninen johtaja Antti Korte perustelee kartoitusta sillä, että kaupunki saa tietopankin katujen ja kevyen liikenteen väylistä sekä samalla niiden pintakuntokartoituksen.
– Tämä on yksi askel kohti kaupungin infrastruktuuria koskevaa omaisuusmassan hallintaa. Tavoitteena on, että tiedämme, mitä omaisuutta meillä on, missä ja millaisessa kunnossa se on, hän havainnollistaa ja huomauttaa, ettei tällä hetkellä kaupungilla ole juurikaan kattavaa kokonaistietoa katuverkon kunnosta.
Korte pitää kuntalaisten osallistumista tehtävään kustannustehokkaana ja hauskana tapana hoitaa kartoitus, jonka myötä asukkaat pääsevät samalla tarkkailemaan omaa ympäristöään. Hän muistuttaa, että kaupungin kannalta olennaista on työn lopputulos eli tieto katuverkosta ja sen kunnosta.
Tutkittavat kadut ja kevyen liikenteen väylät sijoittuvat Loimaan asemakaava-alueille, joita löytyy kantakaupungin alueelta ja Hirvikoskelta sekä Alastarolta, Mellilästä ja Virttaalta. Myös sorapintaiset kadut sisältyvät työhön.
– Kaupungin katuverkkoa on siellä, missä on asemakaava, Korte havainnollistaa ja sanoo asemakaavan ulkopuolisten teiden ylläpidon kuuluvan joko yksityistiekunnille tai valtiolle eikä kartoitus koske näitä teitä.
Valtion ylläpitämiä teitä kulkee asemaakaava-alueillakin, mutta sovelluksen avulla asukkaat pystyvät erottamaan valtion tiet siten, ettei niiden kohdalle ilmesty kerättäviä symboleita.
– Loimaa on alueena valtavan laaja, ja rajapintaa Ely-keskuksen tieverkkoon on todella paljon.
Kuntokartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi laadittaessa vuosittaista kaupungin katujen ja kevyen liikenteen väylien päällystysohjelmaa, jossa päätetään kulloinkin päällystettävistä kohteista.
Kerättävä aineisto auttaa esimerkiksi kohdistamaan korjaustoimenpiteitä sille katu- ja kevyen liikenteen verkolle, joka hohkaa aineistossa punaisena eli huonokuntoisena.
Alustavan aikataulun perusteella kevyen liikenteen kuntokartoitus toteutetaan tänä kesänä. Ajoratojen kartoitus on vuorossa hieman myöhemmin, näillä näkymin alkusyksystä. Ajoratojen kunto on tarkoitus päivittää vielä keväällä 2023, jolloin katujen vauriot ovat pahimmillaan.