Loimaan Lehdessä oli 15.3. juttu YTK-yhdistyksestä. Siinä kerrottiin Loimaan YTK:n kylkeen aikanaan perustetusta yhdistyksestä, josta Loimaan kassalaiset saavat pientä lisämaksua vastaan muita kuin työttömyyskassapalveluja. Yhdistys kuvaa jutussa itseään työelämän asiantuntijaksi. Kun juttua lukee, ilmenee, että asiantuntijuus liittyy sittenkin enemmän työttömyys-/työllisyyskysymyksiin.
Loimaan kassaan ja YTK-yhdistykseen kuuluvilla on usein käsitys, että YTK-yhdistyksen jäsenyyden kautta he saavat liittojen edunvalvontaturvaa vastaavaa palvelua. Valitettavasti se ei ole näin – ei likimainkaan!
YTK:n toiminnalla ja ammattiliitoilla on vallan eri lähtökohdat toiminnalleen – ja joidenkin mukaan ihan eri tarkoitusperät ja tavoitteetkin. Nämä erilaiset lähtökohdat on hyvä tietää ymmärtääkseen erot ammattiliiton ja niiden työttömyyskassojen sekä YTK-kassan ja sen yhdistyksen välillä.
Yleinen työttömyyskassa, eli tutummin YTK tai Loimaan kassa on perustettu 1990-luvun laman aikaan. Sen toiminnan käynnistämisen takana oli Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, joka pyysi yrittäjä Juho Paloheimoa selvittämään ansioturvan järjestämistä ay-liikkeeseen kuulumattomille työntekijöille. Jalo ajatus työnantajapuolelta oli valinnanvapaus – ansioturvaa myös niille työntekijöille, jotka eivät kuuluneet ammattiliittoon.
Siitä sitten onkin kiistelty pitkään, mitkä ne perimmäiset ja todelliset syyt työnantajapuolella näin ”jaloon” toimintaan työntekijöiden puolesta olivatkaan. Oliko kyse aidosta halusta turvata työntekijöille ansioturva vai murtaa ammattiliittojen asemaa jäsentensä puolustajina? Jokainen tehköön johtopäätökset itse.
Miksi työntekijä sitten haluaa kuulua ammattiliittoon, sen kassaan tai YTK-kassaan tai sen yhdistykseen? Siksi, että hän haluaa turvan itselleen tiukkojen tilanteiden varalle. Hän hankkii vakuutuksen, että saa apua, kun sitä tarvitsee – tulee eteen sitten työttömyys tai työsuhdekiista.
Aina joku muistaa sanoa, että YTK yhdistyksineen on halvempi ja sieltä saa silti samat palvelut. Ei ole, eikä saa! Sieltä saa vain osan ammattiliittojen palveluista.
Ammattiliiton jäsen saa kiistatilanteissa luottamusmieheltä apua. Jos sellaista ei ole jollakin työpaikalla, saa apua liiton toimistolta. YTK-yhdistyksestä ei kukaan tule mukaan paikallisneuvotteluun tai jäsenen työaika- tai palkkakiistoihin puolustamaan jäsentensä etuja, ei irtisanomisen kuulemiseen, ei kolmikanta-neuvotteluihin, ei ratkomaan työyhteisöongelmia.
ieltä ei tulla hoitamaan isompiakaan yt-neuvotteluja jäsenten puolesta, eikä YTK-yhdistys neuvottele työehtosopimuksia. Liitot hoitavat nämä kaikki, sillä YTK-yhdistys ei ole neuvotteluosapuoli työehtosopimuksissa tai paikallisissa neuvotteluissa!
Ammattiliitossa, kuten meillä JHL:ssä, on tuhansia koulutettuja luottamusmiehiä, jotka hoitavat jäsenen kanssa asioita ja liiton työntekijät selvittelevät niitä juristien kanssa tarvittaessa – kaikki ovat alan työehto-sopimuksiin perehtyneitä asiantuntijoita. Jos asia ei ratkea näin, se viedään viimekädessä oikeuteen.
Jäsen saa JHL:ltä oikeusturvan maksutta, ilman maksukattoa – toisin kuin YTK-yhdistyksen jäsen, jolla on oikeudenkäyntikuluissa 15 prosentin omavastuu ja 10 000 euron katto kuiluihin. Monelta jää juttu viemättä eteenpäin, jos ei ole taloudellista mahdollisuutta ottaa omavastuun suuruuden ja maksukaton ylitysriskiä itselle.
Moni luulee siis olevansa ammattiliittoa vastaavan edunvalvonnan piirissä liittyessään YTK-yhdistykseen. Kun sitten ollaan pulassa, soitetaan ammattiliittoon ja pyydetään apua asiassa, koska on saanut YTK-yhdistyksen lakimieskumppanilta vain ohjeita, mutta ei ketään turvakseen näihin tilanteisiin.
Valitettavasti on kuitenkin niin, että halvemmalla saa vähemmän. Vähän kuin talovakuutus – jos ostat vain murtovakuutuksen, et voi saada vakuutuskorvausta talon palosta – etkä ottaa vakuutusta vasta, kun talo jo palaa! YTK-yhdistys tekee varmasti arvokasta työtä sarallaan, mutta kaikilla sen jäsenillä ei ole selvää mielikuvaa, millaisen edunvalvontavakuutuksen he ovat sitä kautta ottaneet.
Maaret Laakso
Aluepäällikkö, JHL