Mona Lehto osui kolumnissaan ”Kulttuurit hukassa”(LL 14.5.) juuri siihen suomalaisten kuolleeseen pisteeseen, jota ei pitäisi olla. Euroopan ja idän sivistysmaissa sekä rapakon takana oman maan kulttuuriin ja sen saavutuksiin aletaan perehtyä ja siihen panostetaan heti pienestä pitäen. Syventämistä ja laajentamista oman maan kulttuurista jatketaan niin kauan kuin ollaan normaalissa koulussa. Sen jälkeen yliopistossa, ne jotka sinne menevät, tutustuvat muihinkin kulttuureihin, jos se kuuluu johonkin opinto-ohjelmaan. Suomessa tutustutaan pääasiassa yhteen kulttuuriin pienestä pitäen eri medioiden sekä syömisen ja juomisen välityksellä ja sitä jatketaan sitten läpi elämän. Ja se, mihin syvennytään, ei ole suomalaista kulttuuria. Nyt taas on kasvamassa uusi sukupolvi, joka voisi yleisen mielenkiinnon ja kunnioituksen suunnata suomalaiseen kulttuuriin. Suomalaisilla on rikas kulttuuri, jota kannattaa vaalia.
Tellu
Näinä aikoina tulee entistä enemmän ajatelleeksi maamme omavaraisuutta. Nykyisin vannotaan globalisaation nimiin, niin että tavarat ja palvelut hankitaan mistä halvemmalla saa, se ei huoltovarmuuttamme takaa. Omavaraisuuteen on pyrittävä, joskin emme kaikessa siihen pysty. Tavoite kuitenkin pitää olla kotimaisen tuotannon kasvu, varmuusvarastomme viljankin kohdalla taas kolmeen vuoteen. Vihreiden tolkuton viha turvetta kohtaan ei saa sumentaa silmiä. Sillä se voi vielä joskus olla meidän öljymme.
Taisto Levo
17.5. olleessa lehdessä oli vanha valokuva maataloustyöstä. Kuvatekstin mukaan miehet kyntämässä. Ei ole kyntämistä vaan kuusi hevosta vetää oja-auraa. Oltiin siis ojaa tekemässä.
Pirkko Härmälä
Museoviraston kuvasta tiistain lehdessä: Ovatko Kiiskin tilan miehet tosiaan kyntämässä? Näyttäisi enemmän ojan perkaamiselta.
Maajussi
Nuoremmalle polvelle selitykseksi museoviraston kuvalle kertoisin, että kuudella hevosella vedettiin tässä oja-auraa. On se onnistunut myös yhdellä ruunaparilla plus petrooli-Majorilla.”
Yki
Kiitos kyntökuvaan liittyvistä kommenteista. Kuvateksti on otettu suoraan Museoviraston kuvaan liittyvistä tiedoista. Välitämme kommentit Museovirastolle.
LL toimitus
Jääkiekon MM: Mertaranta, voisitko selostaa hieman hitaammin, pelaajat eivät meinaa pysyä mukana…
MM2022
Kiitos Loimaan avosairaalalle mahtavasta palvelusta ja hoidosta.
T. Rami
Vastaus Matti Ojalan 17.5.2022 Loimaan Lehdessä olleeseen koppiin. Suomen ulkoministeriö on lähettänyt NATOlle tiedot sopimuksista joihin Venäjä voi vedota ja joilla voi olla merkitystä Suomen jäsenyysasiassa. Sopimukset koskevat Ahvenanmaan demilitarisaatiota ja Suomen suhteita naapurivaltio Venäjään. Näitä sopimuksia ovat Suomen ja Venäjän valtiosopimus, Pariisin rauhansopimus ja Ahvenanmaan itsehallintoa ja demilitarisaatiota koskevat sopimukset. Suomen ja Venäjän valtiosopimus olisi päättynyt tänä vuonna mutta jatkuu vuoteen 2027, koska sitä ei irtisanottu määräaikana. Pariisin rauhansopimus on edelleen voimassa pienin muutoksin. Ahvenanmaan itsehallintoa ja demilitarisaatiota koskevat sopimukset ovat myös voimassa. Neuvostoliiton hajottua Venäjä otti valtion velat ja velvoitteet kontolleen ja on kansainvälisessä politiikassa juridisesti entisen Neuvostoliiton jatkaja.
Uolevi