LOIMAA, HELSINKI Suomen hakeutuminen Natoon ja aikanaan mahdollinen hyväksyminen liiton jäseneksi eivät vie suomalaisten kansallista itsemääräämisoikeutta.
Näin sanoo euro-atlanttisten suhteiden asiantuntija, Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen.
Naton jäsenenä suomalaismiehiä ja -naisia ei esimerkiksi lähetetä mahdollisille kaukaisille sotatantereille ilman suomalaisten omaa suostumusta.
Ja Suominen korostaa, etteivät jatkossakaan sotilaat päätä mahdollisiin sotilasoperaatioihin osallistumisesta vaan demokraattisesti valitut suomalaiset poliittiset päättäjät, kuten tähän saakka.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ monien suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen muuttui nopeasti. Suominen luonnehtii muutosta dramaattiseksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan 24. päivä helmikuuta.
Hän suhteuttaa vuoden 2014 tapahtumien Krimillä muuttaneen jo Suomen turvallisuusympäristöä, mutta kyseisillä tapahtumilla oli ainoastaan vähän vaikutusta suomalaisten Nato-kantoihin.
Krimin tapahtumilla oli kuitenkin suuri vaikutus Natoon, mikä Suomisen mukaan palautti painopisteen liittokunnan omalle alueelle. Nato oli kylmän sodan jälkeen keskittynyt kaksi vuosikymmentä kriisinhallintaan oman alueen ulkopuolella.
– Pohjois-Euroopasta tuli Natolle selkeä painopiste Krimin myötä.
Jos Krimin tapahtumat olivat herätys Natossa, Suominen näkee Ukrainan sotaan johtaneen vaarallisen kehityksen Venäjällä käynnistyneen vieläkin aiemmin.
Suominen luonnehtii Venäjän aloittamaa laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan aidoksi shokiksi suomalaisille.
– Siihen asti haluttiin uskoa hyvään ja oltiin optimisteja Venäjän suhteen.
Mahdollinen suomalaisten usko hyvään voi tuntua ristiriitaiselta niille, jotka muistavat menneisyyttä kylmän sodan ja YYA-aikaa pidemmälle.
Suomalaisten Nato-kantojen muuttumiseen Suominen uskoo historialla olleen kuitenkin piilevä merkityksensä, joka aktivoitui Venäjän hyökättyä naapurimaahansa Ukrainaan.
– Venäjän suurhyökkäys paljasti sodan kylmät kasvot, hän mukailee presidentti Niinistön puheita ja arvelee suomalaisten oivaltaneen, että jos olet liittokuntien ulkopuolella, taistelet yksin.
– Kenties kokemuksemme yksin jäämisestä aktivoituivat, millä hän viittaa talvisotaan.
Suomi ja Ruotsi hakevat yhtä jalkaa Nato-jäsenyyttä, ja uutisia seuraaville on voinut välittyä kuva, jossa suomalaiset ovat olleet se aktiivisempi osapuoli. Suominen tulkitsee, että tässäkin voi olla vaikutusta suomalaisten ja ruotsalaisten erilaisella historiakokemuksella etenkin toisesta maailmansodasta.
Hakeutumista Natoon edesauttaa hänen mukaansa myös se, että Suomessa on vallassa uusi sukupolvi poliittisia johtajia, joilla on erilainen suhde historiaan ja etenkin kylmän sodan aikaan, jolloin suomalaisten rooli oli lähinnä sopeutua.
– Olen todella ylpeä siitä, miten valtiojohtomme on hoitanut tämän kokonaisuuden, hän kehuu ja sanoo, että suomalaisten kriisinsietokyvystä osoittaa jotakin se, että tosi paikan tullen osataan puhaltaa yhteen hiileen.

TERHI SUOMINEN on lähtöisin Loimaalta, jossa hän vietti ensimmäiset parikymmentä vuotta ylioppilaaksi valmistumiseensa saakka.
Hän päivittää yhä Loimaa-kuvastoaan käymällä vanhempiansa luona, joskin viimeisen parin vuoden aikana käyntejä on harventanut koronapandemia. Työnsä puolesta paljon matkustavan Suomisen on pitänyt huolehtia terveysturvallisuudesta.
Loimaalta on kauniita muistoja, ja hän pitää sitä turvallisena paikkana kasvaa aikuiseksi.
– Onnellinen lapsuus mutta myös hyvät opettajat, kuten Inkeri Rautias, Raimo Salonen ja Jouko Pukki, antoivat hyvät eväät elämälle.
Loimaalla on puhdas luonto lähellä ja täältä löytyy virikkeitä, kuten hyvät harrastusmahdollisuudet.
– Vieraillessani Loimaalla hyödynnän Juvan pururataa. Se on luksusta monella tapaa.
Suomen Atlantti-Seuran pääsihteerin tehtävä on Suomiselle päätoiminen työ, joka kuljettaa häntä ympäri maailmaa, sillä seuralla on muissa euro-atlanttisissa maissa 36 vastaavaa sisarjärjestöä.
– Kansalliset Atlantti-Seurat muodostavat laajan ja korkeatasoisen verkoston, jonka päämaja on Brysselissä.
Vuonna 1999 perustettu Suomen Atlantti-Seura on avoin ja puoluepoliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö. Sääntöjensä mukaan seura edistää euro-atlanttista, erityisesti Natoon ja Euroopan unioniin liittyvää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa.
Suomisen työpäivät ovat olleet täysiä erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä suurhyökkäsi Ukrainaan. Etenkin Nato-kysymysten tiimoilta häntä on haastateltu niin kansainvälisiin kuin valtakunnallisiin medioihin.
– Tämä on ollut tosi intensiivistä oikeastaan jo pidemmän aikaa.

SUURELLE osalle suomalaisia ja heidän arkeaan Suomen todennäköisellä Nato-jäsenyydellä ei Suomisen arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta.
Hän uskoo suomalaisten saavan olla kokolailla rauhassa myös Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisen ja liittoon hyväksymisen välisenä aikana, vaikka tiedossa on, ettei Venäjä pidä Naton laajenemisesta.
– En näe tässä niin sanotussa väliajassa syytä huoleen. Pidetään pää kylmänä. Maltti on valttia, hän sanoo ja uskoo Nato-jäsenyysprosessin hoituvan mahdollisimman nopeasti ilmaantuneista hidasteista huolimatta.
Vaikka Turkki on osoittanut vastahakoisuuttaan Ruotsin mutta myös Suomen Nato-jäsenyydelle, Suominen uskoo, että tilanne saadaan ratkaistua diplomaattisin keinoin.
– Kyse on myös Naton uskottavuudesta, millä hän viittaa Naton avoimien ovien politiikkaan, joka on kirjattu Pohjois-Atlantin sopimuksen kymmenenteen artiklaan.
Suomisen mielestä Naton merkitys korostuu ennen kaikkea siinä, etteivät suomalaiset jää yksin mahdollisissa sotilaallisissa selkkauksissa. Tosin joutumista konfliktiin hän pitää hyvin epätodennäköisenä sen jälkeen, kun Suomi on liiton jäsen.
Hän muistuttaa, että Naton koko 73-vuotisen historian ajan sen olemassaolon tärkein tavoite on ollut sotien ja sotilaallisten konfliktien ehkäiseminen.
– Toistaiseksi pelote on pitänyt. Naton tavoite on taata jäsentensä vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty, hän suhteuttaa ja kertoo tämän perustuvan ennen kaikkea Naton muodostamaan sotilaalliseen pelotteeseen, jonka viimeisenä takeena ovat ydinaseet.
Suomisen omaa Nato-kantaa ei tarvitse arvailla, sillä hänen mielestään suomalaisten turvallisuus ja Suomen kansainvälinen vaikutusvalta paranisivat Nato-jäsenyyden myötä.

Kuka?

Terhi Suominen

Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri
Syntynyt vuonna 1975 Loimaalla.
Asuu Helsingissä.
Kouluttautunut valtiotieteiden maisteriksi.
Työskennellyt aiemmin muun muassa projektipäällikkönä Elinkeinoelämän valtuuskunnassa, eri tehtävissä Suomen ulkoministeriössä ja tutkijana Nato Defence Collegessa Roomassa sekä tutkijana Jean Monnet Centre of Excellencessa, Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa.
Harrastaa hyötyliikuntaa, lukemista ja matkailua.