Jarmo Rasi valmistui metsuroivaksi eläkeläiseksi

0
35 virkavuoden jälkeen Jarmo Rasi jää hyvillä mielin eläkkeelle ja keskittyy metsän kasvatukseen.

LOIMAA Tuleeko sieltä abien kuorma-auto? Ei, sehän on tukkirekka. Mutta autoon kiinnitetyt lakanat ovat kuin penkkariajeluista.

”Ei elämää vaan koulua varten”, ”pari asiaa” ja ”oppia ikä kaikki”, banderollit julistavat.

Keskuskoulun rehtori Jarmo Rasi , 61, saatettiin eilen eläkkeelle. Hänet haettiin tukkiautolla juhlalliseen koulukyytiin omasta kotipihastaan. Työpaikalla saattuetta odotti karttakeppien ja tauluviivoittimien muodostama kunniakuja.

– Oli se aika yllätys, kun tämä tuli pihaan, apukuskin paikalta alas kavunnut Rasi totesi nykyisille ja entisille työtovereilleen.

Perjantai oli Rasille suuri päivä. Ei ainoastaan viimeisen rehtorin työpäivän vuoksi, vaan samana päivänä hän valmistui metsäalan ammattilaiseksi.

– En saanut ottaa omaa sahaa mukaan, Rasi totesi hymyillen ja katseli vuoron perään tukkirekan nuppia ja vastaanottokomiteaa.

Lasten kasvatus vaihtuu metsän kasvatukseen 35:n Loimaan kaupungin koulutoimen palveluksessa vietetyn vuoden jälkeen. Keskuskoulun lisäksi Rasi ehti työskennellä Peltoisten koulun rehtorina.

– Kasvattaminen on aina vaikeaa. Lapsien kasvattamisessa ei ole yhtä oikeaa totuutta. Siinä mielessä metsän kasvattaminen on yksinkertaisempaa.

Jarmo Rasi totesi olevansa samanaikaisesti tyytyväinen, onnellinen ja helpottunut. Tuntuu, että kaikki on työvuosien aikana järjestynyt hyvin ja eläkkeelle voi jäädä siksi valoisin mielin.

– Itse olen sitä koulukuntaa, jossa rehtorit ja koulunjohtajat kasvatettiin varautumaan kaikkiin uhkiin.

Keskuskoulun vuosiin mahtuu jos jonkinlaista remonttia ja laajennusta, mutta tässäkin suhteessa asiat ovat lopulta menneet hyvin.

Monesta on kiittäminen ammattitaitoista henkilökuntaa.

– Ja lapset ovat edelleen maalaiskylän lapsia.

– Ehkä vähäisempikin varautuminen ja asioiden haltuun ottaminen olisi riittänyt. Siltä ainakin tuntuu, kun ajassa nyt katsoo taaksepäin. Sanoisin tuleville polville edesmenneen presidentin Mauno Koiviston sanoin, että jollei ole varmuutta, miten meidän tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.