Loimaalta tunnin välein junaan vuonna 2026?

LOIMAA Paikallisjunaliikenne Loimaan läpi kulkevilla raiteilla on jälleen hieman lähempänä toteutumista. Sekä VR että Suomen Lähijunat oy on ilmaissut kiinnostuksensa tiheään vuoroväliin, joka mahdollistaisi esimerkiksi työmatkapendelöinnin Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella.

Myös pysäkkien määrää voitaisiin lisätä, jos kunnat niin päättävät. VR:n kaukoliikennejunat pysähtyvät Turun ja Toijalan välisellä osuudella nykytilanteessa Loimaan lisäksi Humppilassa. Jatkossa junan kyytiin voisi päästä esimerkiksi Mellilästä.

Turku–Toijala-radan nykyinen matkustajaliikenne perustuu lipputuloihin Rovaniemen yöjunaa lukuun ottamatta. VR-Yhtymän matkustajaliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo, ettei lyhyitä matkoja palvelevien vuorojen lisäys markkinaehtoisesti ole kannattavaa. Sen sijaan jos kunnat ostavat vuoroja, liikennöinti on mahdollista hyvinkin joustavasti.

Aikataulurakenne voidaan Hannukaisen mukaan suunnitella kokonaan uusiksi tai lisätä vuoroja niihin väleihin, joissa lisäys on jo nyt mahdollinen.

Sillä tavalla on toimittu esimerkin Tampereen seudulla, jossa on alkamassa kuntien rahoittama M-junaliikenne. Se täydentää liikenne- ja viestintäministeriön ostosopimusliikennesopimuksen mukaista tarjontaa.

– Vastaava kuvio olisi mahdollinen Turun ja Loimaan tai Turun ja Toijalan välillä. Teknisesti lisäys olisi mahdollinen, mutta se vaatisi lisärahoitusta valtiolta tai kunnilta.

Kustannusvaikutus olisi yli miljoona euroa vuodessa, jos vuoroja lisättäisiin molempiin suuntiin useita päivässä. Summa jäisi oletettavasti kokonaan kuntien maksettavaksi, sillä Hannukaisen tiedossa ei ole, että liikenne- ja viestintäministeriö olisi aikeissa lisätä ostoliikennettä.

Uudenkaupungin ja Turun välillä käynnistellään paikallisjunaliikennettä syksyllä 2024. Vuoroväli olisi tunnin ja seisakkeita kymmenen.

Junaliikenteen operaattoriksi on ilmoittautunut Suomen Lähijunat oy, joka on aikeissa ostaa VR:n vanhaa kalustoa modernisoitavaksi nykypäivän tarpeisiin.

– Uudenkaupungin rata on vain startti. Seuraava suunta on Salo tai Loimaa, Suomen Lähijunat oy:n asiantuntijakonsultti Antero Alku sanoo.

– Päätös siitä, missä järjestyksessä mennään, lähtee kunnista itsestään.

Alkun mukaan Suomen Lähijunat oy:n tavoite on kasvaa merkittäväksi lähijunaliikennepalvelujen tuottajaksi. Yhtiön yrittäjä on Pekka Möttö, jolla on vankka kokemus joukkoliikenteestä muun muassa Onnibusin perustajana.

Ensimmäiseksi Suomen Lähijunien yhteysväliksi valikoitui Uusikaupunki runsaan työmatkaliikenteen vuoksi.

– Kun kunnat tilaavat junaliikenteen palvelusopimuksella, matkustajamäärä ei vaikuta suoraan yhtiön talouteen. Mutta kyllä se niin on, että ensin kannattaa ajaa siellä, missä on eniten ihmisiä. Silloin palvelusta on eniten hyötyä yhteiskunnalle, Alku sanoo.

Saloon tai Loimaalle paikallisjuna voisi hänen arvionsa mukaan alkaa kulkea vuodesta 2026.

VR kykenisi samaan aikatauluun siinäkin tapauksessa, että väylälle täytyisi hankkia uutta kalustoa. Olemassa olevalla kalustolla liikennöinti voisi Hannukaisen mukaan alkaa aikaisintaan vuonna 2024.

– Yksittäiset vuoroliikenteen lisäykset tällä kalustolla nykyisen vuororakenteen sisällä ovat mahdollisia jo ensi vuonna.

Turun ja Toijalan rataosuuden kunnat sekä Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan liitot ovat käyneet keskustelua VR:n kanssa eri skenaarioista

Loimaan kaupunginjohtajan Jari Rantalan mukaan palvelutasosta tai kustannusten jakoperusteista ei ole vielä päätetty.

– Pelkkä perustamiskustannus ei ole iso, mutta on pohdittava, miten lähiliikennettä pystytään rahoittamaan ja mistä se rahoitus löytyy.

Rantalan mielestä on selvää, että nykyinen vuoroväli ei riitä työmatkalaisille.

– Loimaan näkökulmasta tärkeää on Loimaan saavutettavuus ja se, miten helposti Loimaalta voi käydä muualla töissä. Loimaan sisäisen syöttöliikenteen järjestäminen on myös keskeistä.

Varsinais-Suomen liiton tiedotteen mukaan junaliikennettä on alustavasti suunniteltu siten, että junat pysähtyisivät nykyisten kaukoliikenteen asemien lisäksi Turun Urusvuoressa, Liedon asemalla, Aurassa, Kyrössä ja Urjalassa. Mellilää ei tiedotteessa mainita.

Kaupunginjohtaja Rantala arvelee, että Mellilästä matkustavien määrä voi jäädä vähäiseksi. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei laitureista ole tehty päätöksiä.

Turku–Toijala-radanvarsikunnat kokoontuvat seuraavan kerran syksyllä keskustelemaan lähijunaliikenteestä.

Joukkoliikenteen suunnittelussa on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, konsultti Antero Alku muistuttaa. Matkustajamäärät voivat alussa olla vähäisiä mutta kasvavat, kun ihmiset oppivat hyppäämään oman auton sijasta junaan tai bussiin.

Yksinkertaista matematiikkaa on sekin, että jollei vuoroja ole, ei ole matkustajiakaan.

Alku huomauttaa, että ihmiset valitsevat työ- ja asuinpaikkansa palvelujen mukaan. Toimiva joukkoliikenne vetää asukkaita ja yrityksiä puoleensa. Siksi seisakkeen perustaminen sinne, missä vaikuttaisi olevan vain vähän matkustajapotentiaalia, voi olla kunnalta strateginen valinta.

Mellilän aseman käyttöönotto vaatisi Väyläviraston luvan ja käytännössä myös valtion rahaa. Lähijunaliikenne ei edellytä massiivista infrastruktuuria, vaan seisaketta voi verrata raitiovaunupysäkkiin.

VR:n Hannukainen toteaa, että pysäkkien paikat ovat pitkälti kuntien käsissä.

– Jos on kyse ostorahoituksella tuotetusta liikennöinnistä, tilaaja tai maksaja päättää, millä systeemillä se toteutetaan.