LOIMAA/VIRTTAA Virttaan työväentaloa korjataan kevättalvella sattuneen vesivahingon jäljiltä. Vettä pääsi lattiarakenteisiin arviolta 600 kuution verran. Putkirikko johtunee pakkasesta.
– Jotain oli jäänyt huomioimatta talvea vasten, Risto Huhtanen tarkentaa.
Putket olivat verrattain uudet, vain nelisen vuotta sitten vaihdetut. Työväentalo on ollut koronan vuoksi tavanomaista vähemmällä käytöllä ja siksi keskittyminen oli herpaantunut taloa talviteloille laitettaessa.
Kotiseutuliiton asiantuntija Lasse Majuri käväisi työväentalolla tarkastamassa tilanteen. Hän ohjeisti hakemaan korjausavustusta. Avustuksen saannin edellytyksenä ovat seikkaperäinen korjaussuunnitelma ja kustannusarvio.
Niiden kanssa auttamaan on lupautunut virttaalaistaustainen rakennusinsinööri Markku Auranen.
Markku Brander ja Risto Huhtanen kiittelevät perinnerakenteiden pelastaneen talon isommalta vahingolta. Keittiön lankkulattian alla on sammalta ja hiekkaa, mikä suodatti veden lävitseen. Miehet arvelevat rakennusvillan imevän ja pidättävän vettä kuin pesusieni.
– Virttaalla on hieno tämä luonnon oma salaojitus, vesi imeytyi maahan. Jos talon alla olisi savea, koko rakennus varmaankin kelluisi, Brander lisää.
KEITTIÖN kalusteet täytyi hävittää, mutta mitään historiallisesti arvokasta vesi ei tuhonnut. Talossa säilytetään muun muassa kirjastokokoelmaa 1900-luvun alkupuolelta.
– Annetaan tämän kuivua heinä-elokuu. Syyskuun loppuun mennessä paperit täytyy laittaa Kotiseutuliittoon, Brander ja Huhtanen suunnittelevat.
Mahdolliset avustusrahat myönnetään vasta ensi vuoden puolella.
– Olemme puhuneet töiden aloittamisesta väliaikaisrahoituksella joko lainan tai lahjoitusten turvin. Näin saataisiin remontti alkuun syksyn mittaan ennen talven tuloa, Brander sanoo.
Työväentaloa on kunnostettu ennenkin Kotiseutuliiton rahoilla. Parin viime vuosikymmenen aikana työväenyhdistys on saanut kunnostukseen noin 55000 euroa. Talosta on haluttu pitää huolta, ja halutaan vastaisuudessakin. Vesivahingon korjaamisen jälkeen kiinteistöön teetetään viisivuotissuunnitelma.
– Ensin täytyy kunnostaa akuutit kohteet ja sitten muut, kuten eteläseinän pääty ja lattian notkuminen salin puolella, Brander hahmottelee.
VIRTTAAN työväentalo on rakennettu vuonna 1906. Nykyiselle tontille se siirrettiin vuonna 1928.
– Vaikka tämä on työväenyhdistyksen talo, tämä on aina ollut koko kylän talo. Ei täällä ole kysytty puoluekirjoja, Brander muistuttaa.
Työväenyhdistyksen toiminta pyörii tukevasti talon ympärillä, mutta pyöriikö loputtomasti, Brander ja Huhtanen pohtivat ilmaisten huolensa työväenyhdistyksen kohtalosta. He arvelevat, ettei yhdistys ole ainoa, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut.
– Meillä on Riston kanssa vahva visio, että seurat tulisivat saman lipun alle, Brander kertoo ja luettelee kaikki Virttaalla toimivat viisi yhdistystä: Nousu, Eräveikot, Martat, kyläyhdistys ja työväenyhdistys.
Kun taloa pyörittäisi isompi porukka, siitä olisi iloa useammalle. Talkoisiinkin saattaisi ilmaantua hieman enemmän väkeä.
Vettyneitä rakenteita on purkanut kuuden ihmisen porukka, joka on huhkinut yli sadan talkootunnin verran. Talkoot lasketaan omarahoitusosuudeksi, jos Suomen Kotiseutuliitto myöntää korjausavustusta.
Vaikka talkoolaisia ei ole ollut tungokseen asti, halu saada kylän juhlapaikka kuntoon ilmeni muun muassa juhannuksen lipunnostotilaisuudessa, jossa ihmiset vinkkasivat rakennusmateriaaleista, jotka lahjoittaisivat mieluusti kunnostusurakkaan.
