LOIMAAN SEUTU Kuluttajat joutuvat varautumaan yhä koveneviin energiakuluihin tulevana talvena. Sallila Energia oy:n liiketoimintajohtaja Raimo Prusi sanoo hintojen kohonneen parin vuoden takaisesta kolmin- tai jopa viisinkertaisiksi. Kun vuoden 2020 elokuussa solmitussa määräaikaisessa sopimuksessa kilowattitunti maksoi talviaikaan kuutisen senttiä, hinta on nyt lähes 20 senttiä korkeampi.
Eikä hintojen kehitys ole suinkaan pysähtymässä. Prusin mukaan paineet kasvavat edelleen talvea kohti mentäessä.
– Tiedämme jo nyt, että markkinahinnat ovat erittäin korkeat ainakin kevääseen saakka.
Yhtiö onkin tiedottanut asiakkaitaan syyskuun alussa tulevasta hinnankorotuksesta, joka koskee toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntituotteita. Prusi kuitenkin epäilee, etteivät korotukset jää tähän, vaan hintaa joudutaan tarkistamaan loppusyksystä uudelleen. Määräaikaisen sopimuksen tehneitä asiakkaita korotukset eivät kuitenkaan koske.
SÄHKÖN siirtohintoihin ei ole sen sijaan Sallila Sähkönsiirto oy:n liiketoimintajohtaja Hannu Halmisen mukaan tulossa näillä näkymin korotuksia ainakaan muutamaan vuoteen. Tällä hetkellä Sallila Sähkönsiirron kotitalousasiakkaat maksavat siirrosta verojen kanssa talvisaikaan noin 7,4 senttiä kilowattitunnilta.
Samana pysyvien siirtohintojen vuoksi sähkölaskun kokonaiskorotus jää pienemmäksi kuin energiasähkön huimat korotukset antavat ymmärtää. Parin vuoden takaiseen verrattuna kotitaloudet maksavat tämänhetkisillä energia- ja siirtohinnoilla sähköstään noin kaksi ja puoli kertaa enemmän.
KOHTUULLISUUTTA sähkölaskuihin on penätty muun muassa hintakatolla. Sellaista on tuskin kuitenkaan tulossa. Energiaviraston johtaja Antti Paananen perustelee asiaa sillä, että kansallinen säätely johtaisi energiayhtiöt myymään sähköä sinne, missä siitä maksetaan eniten.
– Jos esimerkiksi Suomessa asetetaan hintakatto mutta Ruotsiin tai Viroon ei, silloin sähköä aletaan myydä näihin maihin, joista saadaan enemmän tuottoa. Näin markkinat toimivat nykyään, kun siirtomahdollisuudet toisiin valtioihin ovat kasvaneet koko ajan.
Paananen sanoo, että hintakatto tulisikin asettaa EU-tasolla, jotta se toimisi halutulla tavalla.
TULEVANA talvena huolta aiheuttaa hinnan lisäksi sähkön riittävyys. Paananen sanoo sähkön olevan siitä haastava tuote, että sen tuotanto ja kulutus on aina oltava tasapainossa. Sähköä kun ei oikein pysty varastoimaan. Tilanne meneekin hankalaksi, jos Olkiluoto 3:n voimalaitosyksikköä ei saada käyttöön. Silloin jousto joudutaan ottamaan kuluttajilta.
– Jos se ei rupea toimimaan suunnitellusti, joudumme ehkä ottamaan käyttöön kiertävät sähkökatkokset ja pakottamaan kulutusta vähemmäksi sillä tavalla.
Loimaan seudulla sähkökatkokset koskisivat Hannu Halmisen mukaan maaseutualueita.
– Kaupunkialueelta ei voida katkaista sähköä, koska siellä ovat kriittiset perustoiminnot kuten vedenpumppaamo tai sairaala, hän sanoo.
Katkosten hän arvelee kestävän tunnista puoleentoista. Halminen kuitenkin painottaa, että ne toteutetaan vasta äärimmäisessä tehopulassa.
– Ne tehdään hyvin harkitusti ja kantaverkkoyhtiö Fingridin ohjeistuksen mukaan.
SUURIN SYY energiakriisiin on Antti Paanasen mukaan Venäjältä tulleen maakaasun loppuminen Euroopasta. Se taas on johtanut kivihiilen käytön lisääntymiseen ja hinnan nousuun. Lisäksi Norjan ja Ruotsin vesivarannot ovat olleet niukat jo pidemmän aikaa.
Raimo Prusi on Paanasen kanssa samoilla linjoilla. Euroopan tasolla hän pitääkin energiakriisiä jo todella pahana. Lisäksi hän muistuttaa, että Suomeen on tuotu sähköä Venäjältä ennen Ukrainan sotaa. Itänaapurista tuotu määrä on vastannut noin kymmentä prosenttia maamme sähkönkulutuksesta.
– Ensi talvea ajatellen olisikin ensiarvoisen tärkeä saada Olkiluoto 3:n toimimaan. Silloin meillä ei olisi mitään hätää.