LOIMAA/HIRVIKOSKI Ukrainalaisten pakolaisten työllistymismahdollisuuksia lisättiin Loimaalla tarjoamalla heille hygieniaosaamista ja työelämätaitoja koskevaa koulutusta.
Hygieniapassin suorittamiseen tähtäävään koulutukseen osallistui noin 80 pakolaista, joista suurin osa oli Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa opiskelevia ukrainalaisia. Paikalle oli saapunut ukrainalaisia myös muualta Loimaalta ja lähiympäristöstä.
– Hygieniapassi vaaditaan kaikilta, jotka työskentelevät elintarvikeketjussa. Se on osoitus siitä, että osaa toimia elintarvikehygieenisesti, matkailu- ja ruoka-asiantuntija Janita Kylänpää sanoo ja kertoo, että passia tarvitaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden tehtävissä ja ravintoloissa sekä monissa kaupan alan tehtävissä.
Kylänpää edustaa Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisia, joka järjesti kyseisen koulutuksen ukrainalaisille. Tilat järjestyivät kansanopistosta.
Kahden koulutuspäivän päätteeksi pakolaisille järjestettiin hygieniapassitesti. Täytettävä testipaperi oli suomen kielellä, mutta sen ohessa heidän apunaan oli venäjänkielinen käännös.
Maa- ja kotitalousnaiset sai idean hygieniaosaamiskoulutukseen ukrainalaisten parissa vapaaehtoistyötä tekevältä Jouko Pursiaiselta, jonka yritys myös sponsoroi koulutusta.
Kylänpää toivoo pakolaisten suorittaman hygieniapassin edesauttavan yhtenä askeleena ravintola-alan vaikeaa työvoimapulaa Varsinais-Suomessa.
– Työtilanne on kaoottinen. Alalla ei ole yksinkertaisesti riittävästi työntekijöitä, hän sanoo ja arvioi yhdeksi syyksi sen, että kyse on matalapalkka-alasta. Toisaalta alalle on hänen mukaansa helppo työllistyä esimerkiksi avustaviin tehtäviin.
Loimaan seutu on tunnettu alkutuotannosta, ja hän toivoo, että pakolaisten saamasta hygieniapassista olisi hyötyä myös maatiloilla.
– Esimerkiksi marjatiloilla on jo nyt paljon ukrainalaista työvoimaa.
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sai pakolaisten hygieniaosaamista koskevaan koulutukseen rahoitusta Opintokeskus Siviksen kautta. Koulutuksen tukemisessa oli mukana Farman säätiö, joka mahdollisti opetusmateriaalien kääntämisen.
Kansanopiston ukrainalaisista muutama on löytänyt työpaikan
LOIMAA/HIRVIKOSKI Moni Loimaalle saapuneista ukrainalaisista pakolaisista opiskelee parhaillaan suomen kieltä Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa Hirvikoskella. Opistossa on hieman vajaa sata ukrainalaista, joista aikuisia on kuutisenkymmentä.
Opiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe kertoo, että tähän mennessä kolme kansanopistossa ollutta ukrainalaista pakolaista on saanut työpaikan: yksi sai töitä loimaalaisesta metallialan firmasta, yksi lähti töiden perässä toiselle paikkakunnalle ja yksi muutti ulkomaille.
Kymmenkunta opiston ukrainalaista oli kesätöissä. Töitä löytyi maatiloilta, hautausmailta ja siivoushommista. Lisäksi neljä elintarvikealalla työskennellyttä ukrainalaista työskentelee parhaillaan lyhytaikaisesti kansanopiston keittiössä lounasajan kiireapuna.
Vanha-Juhen mukaan työnantajien taholta on tullut opistoon joitakin yhteydenottoja, jotka koskevat ukrainalaisten työllistymistä. Esimerkiksi kesätyöpaikkoja löytyi näiden yhteydenottojen pohjalta.
– Loimaalla on myös joitakin ukrainalaisia, jotka tekevät etätöitä Ukrainaan, tosin ei meillä tässä kansanopistossa.
Vanha-Juhen mukaan alusta saakka on ollut nähtävissä se, että kansanopistoon saapuneilla ukrainalaisilla on työhaluja eikä tämä ole muuttunut ajan saatossa miksikään. Hän arvioi, että tästä joukosta löytyy tekijöitä myös tilapäisiin töihin esimerkiksi iltoihin ja viikonloppuihin.
Opistossa ukrainalaisten tilannetta katsotaan mahdollisimman työelämälähtöisesti, ja suomen kielen opiskelu pyritään sovittamaan mahdollisten töiden mukaan. Suomen kielen merkitystä ei voi kuitenkaan vähätellä työllistymisen kannalta.
– Kyllä se rajaa paljon töitä pois, jos suomen kieltä ei osaa, Vanha-Juhe huomauttaa.
Suomen kielen taito on tärkeä pidemmän päälle, sillä hän arvioi, ettei tilanne Ukrainassa muutu paremmaksi kovinkaan pian.
Pakolaisten toimeentulon kannalta työ on tervetullutta, sillä Vanha-Juhe kertoo aikuisten saavan kuukaudessa noin 300 euron suuruisen tarveharkintaisen vastaanottorahan, lapset hieman vähemmän.
– Kyse ei ole leveästä leivästä missään tapauksessa.
Hän sanoo Maahanmuuttoviraston kustantavan heidän asumisensa siinä tapauksessa, jos pakolainen ei ole itse hankkinut asuntoa.
Ensi kevääseen mennessä monelle opiston ukrainalaiselle on kehittynyt jo sen verran hyvä suomen kielen taito, että he voivat olla valmiita työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen.
– Ja tässä joukossa on monen alan osaamista, Vanha-Juhe muistuttaa.
Hänen mukaansa iso ja kiireellinen kysymys ensi kevättä ajatellen on se, pystytäänkö Loimaan seudulla vastaamaan koulutustarpeisiin vai lähtevätkö suomen kieltä oppineet ukrainalaiset muille paikkakunnille Loimaan seudulta.
– Olemme jo kyselleet koulutusalan toimijoita lähiympäristöstä useaan suuntaan.
Pakolaisten joukossa on eri alojen osaajia
LOIMAA Hygieniapassia koskevaan koulutukseen osallistuivat muiden muassa kiovalainen Dariia ja Tšerkasystä Keski-Ukrainasta lähtöisin oleva Daria.
Dariia on työskennellyt Ukrainassa opettajana suomalaista peruskoulua vastaavassa koulussa. Ukrainan, englannin ja venäjän kieltä puhuva ja parhaillaan suomen kieltä opiskeleva Dariia toivoo voivansa työskennellä tulkkina tulevaisuudessa. Ukrainassa hän ehti jo tehdä tulkin tehtäviä vapaaehtoistyönä.
Daria puolestaan työskenteli Ukrainassa tietokonehommissa kivennäisvesitehtaassa. Suomen kieltä elokuusta saakka opiskellut Daria pitää tärkeänä oppia ensin suomea, jonka jälkeen hän voi katsoa työmahdollisuuksia. Lisäksi hänen on selvitettävä se, miten hänen Ukrainassa suorittamansa tutkinto soveltuu Suomen työmarkkinoille.