LOIMAA/ALASTARO Hyväntuulisen rupattelun taustalta oli aistittavissa pientä jännitystä ja uteliaisuutta, kun isännät toivat traktoreitaan testattaviksi Agrikumppanit oy:n järjestämään tehomittaukseen.
Ensimmäisenä oli vuorossa Annisissa peltojaan viljelevän ja broilereita kasvattavan Valtteri Uusitalon Fendt, joka oli jo aika päiviä sitten muutettu vapaasti hengittävästä turboahdetuksi.
Nyt oli aika testata työn jälki, kun tilaisuus siihen tuli, vaikka olihan tehojen ja väännön paranemisen huomannut jo aiemmin töitä tehdessä. Kuusisylinteristä suhteellisen kevytrakenteista vuosimallin 1987 traktoria on käytetty etenkin kylvökoneen edessä.
Uusitalolla oli ollut aiemmin toinenkin vastaavanlainen Fendt Farmer 311, johon hän oli asentanut turbon, ja siitä oli saatu irti maltillisen virittämisen jälkeen 145 hevosvoimaa. Traktorin nimellisteho on 110 hevosvoiman luokkaa.
– Jos pääsen samaan, olen tyytyväinen, Uusitalo jutteli ennen mittausta.
Hänen nykyinen Fendtinsä ylsi mittauksessa hieman parempaan tulokseen eli 148 hevosvoimaan.
– Jäikö se alle 150:n? Kauhea pettymys, Juuso Hulmi nauroi taustalta tutulle kaverille.
Uusitalo oli kuitenkin itse tyytyväinen traktorin tehoihin. Tulos oli odotetunlainen.
Hulmin traktori mitattiin seuraavaksi. Kyse oli vuoden 2012 Valtrasta, mallia N111, jonka nimellisteho on 120 hevosvoimaa.
– Jos jää alle 150:n, olen pettynyt, Hulmi sanoi, kun hetki koetti ja hän nousi tyhjäkäynnillä lämmenneen traktorin hyttiin.
Mittaus osoitti nelisylinterisen Valtran konepellin alla juoksevan 110 hevosvoimaa eli nimellistehon alle. Hulmin pettymystä ei vähentänyt se, että hän oli ollut siinä uskossa, että traktoria oli viritetty.
– Piti olla.
Traktoreiden tehomittausta suorittivat Etelä-Pohjanmaalta Jalasjärveltä saapuneet Heikki Rita-Kasari ja Nico Luopajärvi. Rita-Kasari toimii Kasarimachineryn yrittäjänä ja Luopajärvi alihankkijana.
Yritys kehittelee ohjelmistoja raskasta kalustoa, kuten maatalouskoneita varten. Ohjelmistoilla voidaan muuttaa moottorin ja vaihteiston toimintaa. Dynamometrin avulla pystytään todentamaan muutokset ja se, mitä koneissa tapahtuu.
Traktoreiden kohdalla mittauksessa selvitetään maksimiteho sekä -vääntö ja millä kierrosalueella ne ovat parhaimmillaan.
Rita-Kasari ei paisuttele mittauksen merkitystä, sillä se on lähinnä työkalu, jonka avulla saadaan tieto koneen tehoista.
– Se on vain mittari, jolla todetaan, että asia on näin.
Yksi yrityksen kohderyhmästä ovat sellaiset viljelijät tai urakoitsijat, jotka ovat ostaneet uutta kalustoa, mutta silti tuntuu, että vanha kone kulki paremmin. Mittauksella todennetaan asioiden laita.
Oma lukunsa ovat ne, jotka ovat virittäneet konetta ja haluavat tarkan tiedon suorituskyvystä.
Valtteri Uusitalo perustelee virittäneensä maltillisesti traktoreita, jotta ne toimivat terävämmin ja sitkeämmin työkonekäytössä. Tehokkaampaa ja vääntöalueeltaan laaja-alaisempaa konetta ei tarvitse välttämättä huudattaa ja vedättää, ja se kulkee maltillisemmalla kaasulla.
– Polttoainekin palaa oikeasti eikä haihdu savuna ilmaan, hän viittaa polttoaineen kulutukseen.
Rita-Kasarille traktoreiden virittäminen on tuttua puuhaa, sillä hän harrastaa tractor-pullingia ja kuuluu Versu Pulling Teamiin.
Hänellä on vuosimallin 2011 Valtra T162 Versu, josta on mittauksissa saatu irti maksimitehona 988 hevosvoimaa. Kuusisylinterisen ja 6,6 -litraisen koneen alkuperäinen mitattu teho oli 150 hevosvoimaa.
Agrikumppanien tapahtumassa oli paikalla myös Valtran edustaja, traktorikauppias Jukka Uusitalo, joka seurasi mittausta sivusta ja jota vähän säälitti, kuinka vanhanpuoleista Fendtiä kierrätettiin hetken aikaa maksimikierroksilla.
Hän kertoi, että traktorikauppa on käynyt loppuvuodesta.
Traktorikauppiaan toimintaan traktoreiden virittäminen ja tehomittaukset eivät kuulu, sillä uudet koneet myydään vakiotehoin. Uusitalo muistuttaa, että virittäminen vaikuttaisi koneen takuuseen.
Agrikumppaneiden yrittäjä Juusi Hulmi kertoi heidän järjestäneen traktoreiden tehomittauksen viljelijöiden toiveesta.