– Yhteensä heitä on kahdessa ryhmässä vähän päälle 30.
Suurin osa ukrainalaisista on ollut Suomessa ja Loimaallakin jo jonkin aikaa, mutta kieliopinnot he aloittavat käytännössä alkutasosta. Vanha-Juhen mukaan jotkut ovat opiskelleet suomea muutaman hassun tunnin vastaanottokeskuksessa, mutta riittävän kielitason hankkimiseen vaaditaan toki paljon enemmän.
– Meillä sitä opetetaan 25 tuntia viikossa.
Aiemmin kansanopistossa on perustettu kolme suomen kielen ryhmää, joista kaksi viime keväänä ja tuorein elokuussa. Opiskelijoiden määrä kasvaa uusien luokkien myötä likemmäs 90:een.
– Ensin perustettujen ryhmien kohdalla teemme hieman uutta jakoa, sillä opiskelijat jaetaan tasoryhmiin heidän edistymisensä mukaan, Vanha-Juhe selvittää.
Pidempään opiskelleille on tulossa myös opinto-ohjausta, jossa mietitään työllistymisen mahdollisuuksia tai täydennyskoulutusta. Yhteistyötä käynnistellään parhaillaan Novidan ammattikoulupuolen kanssa.
Keskimäärin Vanha-Juhe pitää ukrainalaispakolaisten oppimishaluja hyvänä. Moni on ymmärtänyt, että työllistyäkseen kieli on avainasemassa. Motivaatio on hänen mukaansa entistä kovempi, jos mukana on perhettä.
– He haluavat perheelleen paremman tulevaisuuden ja ymmärtävät, että kieli on siksi pakko oppia.
Uusien opiskelijoiden asemaa hän pitää helpompana, sillä tukena ovat keväällä tulleet konkarit. Vanha-Juhe sanoo, että aiemmin saapuneet haluavat auttaa maanmiehiään, koska ovat itsekin saaneet opistosta niin paljon apua.
Jos ukrainalaispakolaisten määrä kasvaa entisestään, kuten Maahanmuuttovirasto Migristä on arveltu, kansanopistossa joudutaan pohtimaan tarkkaan opetustila- ja asumisjärjestelyjä. Vanha-Juhen mukaan Hirvikoskelta ei löydy enää sopivia asuntoja maahantulijoille, eikä opistonkaan luokkahuoneissa ole enää tiloja uusille ryhmille.
– Toki Loimaan keskustasta löytyy asuntoja ja opetuskäyttöön muutettavia tyhjiä rakennuksia, mutta meidän kannaltamme olisi helpointa, että opetus tapahtuisi omassa opistossa.