Uimahallin saunassa ystäväni jutteli, ettei enää meinaa millään saada unen päästä kiinni. Unettomuus vaivaa aina aika ajoin, mutta nyt se on tainnut tulla jäädäkseen.
Olen itsekin nukkunut huonosti koko elämäni. Juuri siitä syystä tiesin olla ehdottamatta ystävälle mitään keinoja unettomuuden tainnuttamiseen. Tiesin, että hän on kuullut ne jo. Lisäksi tiesin, ettei hän ole ääliö. Siksi olisi ollut turha kertoa hänelle, että tiesitkös, että kahvin juominen voi valvottaa.
Jokainen meistä on kuullut ohjeet hyvään uneen. Minä olen kuunnellut niitä lääkäreiden vastaanotolla useastikin. Muutama vuosi sitten unettomuudesta seurasi toinenkin ongelma. Aloin olla iltaisin epämääräisen ahdistunut ilman selkeää syytä. Taustalla piili lähestyvä nukkumaanmeno ja tieto siitä, ettei taaskaan nuku. Se tietenkin ylläpiti unettomuutta mutta pilasi nyt myös illat.
Voithan sinä kokeilla sellaista, että kun ilta-ahdistus iskee, menet toiseen huoneeseen, erikoislääkäri, jonka palkka on ehkä 8 000 euroa kuussa, sanoi. Mihin toiseen huoneeseen, vaatehuoneeseenko? teki mieleni, silloisen opiskelijan, kysyä.
Mutta selvä homma sitten. Aloin noudattaa parhaani mukaan niin sanottua unihygieniaa, joka sanana jo tuntuu epäilyttävältä. Alkoi tuntua, että koko ilta on nyt nukkumaanmenon valmistelua. Ahdistuin lisää.
Kun sitten lähdimme purkamaan ystävän unettomuutta, osa ohjeista alkoi tuntua hankalilta.
Hyvän unen peruskivi on säännöllinen unirytmi. Mutta miten minä menen nukkumaan aina samaan aikaan, kun minulla on epäsäännöllinen vuorotyö? ystävä tuskaili.
Ruutuja ei pidä katsoa iltaisin. Kuitenkin moni ihminen haluaa katsoa televisiota iltaisin päivän päätteeksi. Eivätkö he sitten saa tehdä näin? Varmasti joskus on kivaa tehdä asioita vain, koska ne ovat mukavia.
Päiväunet ovat ehdottomasti pannassa. Mutta entä jos päiväunet rentouttavat? Ja joskushan tarvitsee hetken unta.
Säännöllisyyttä haastaa sekin, että monet harrastukset ovat iltaisin. Kovaa liikuntaa ei saisi harrastaa illalla, mutta entä jos se jumppa alkaa kahdeksalta?
”Uniongelmien hoito vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista unen vaalimista”, kirjoitti hyvin nukkuva henkilö mielipidepalstalla. Entä jos ei koko ajan jaksaisi olla vaalimassa? Joskus haluaisi vaan olla.
Paineet eivät ainakaan auta. Unettoman mieltä ei kevennä sekään, että pitkäaikainen unettomuus on terveydelle vaarallista. Hätätapauksissa ollaan lykkäämässä käteen melatoniinia kuitenkin painottaen samalla, että ei tätä ole sitten tarkoitus pitkään syödä.
Niistä, joilla on unettomuuden taustalla vaikka ahdistusta, meditaation ja kamomillateen tyrkyttäminen puolestaan tuntuu lähinnä vähättelyltä.
Kaikesta tästä informaation määrästä huolimatta yhä useampi meistä nukkuu huonosti. Moni asia tässä maailmassa tuntuu olevan ristiriitaisella tavalla vinksallaan, kun pahoinvointi vaan lisääntyy. Emmekö me ihmiset sopeudu nykymaailmaan vai eikö nykymaailma sopeudu meihin?
Ja kumpaa sitten pitää muuttaa?
Mira Kreivilä