Matias Eriksson vaihtoi rakennusfirman työnjohtohommat viranomaistyöhön

0
Matias Erikssonin tavoittaa pääsääntöisesti Alastarolta teknisestä toimistosta. Viikkoon saattaa sisältyä 1–2 etäpäivää.

LOIMAA Viime vuoden lopulla Loimaan uutena rakennustarkastajana aloittanut Matias Eriksson on huomannut muutaman kuukauden työkokemuksen perusteella sen, että Loimaan alue on muutakin kuin keskusta ja Kartanomäki.

Alastarolta tekniseltä virastolta on saanut matkata työkeikoille esimerkiksi katselmuksiin vähän joka suuntaan ja matkaa on saanut taittaa välillä pitkältäkin tuntuvan tovin – tai tehdä tutkimusmatkoja, niin kuin Eriksson naurahtaa.

Se miksi hän mainitsee juuri keskustan ja Kartanomäen, johtuu osin siitä, että hänen vaimonsa on lähtöisin Loimaalta. Pariskunta asuu pienen tyttärensä kanssa Aurassa.

Loimaa oli siis Erikssonille jonkin verran tuttu paikka, kun hän päätti hakea rakennustarkastajan tehtävää.

Sitä ennen hän työskenteli seitsemisen vuotta työnjohtajana Hartela Länsi-Suomi oy:ssä. Rakennustarkastajan työssä häntä kiinnosti se, että näkisi rakennusalaa toisesta näkökulmasta.

Aurassa asuvalle työmatka säilyi kutakuinkin samana, sillä Hartelan kerrostalotyömaat sijaitsivat Turun seudulla.

Tarvittaessa rakennustarkastajalla pysyy itselläänkin vasara kädessä, sillä hänellä on pohjalla talonrakentajan koulutus ja hän on työskennellyt kyseisissä tehtävissä ennen rakennusmestariksi opiskelemista. Omassa omakotitalossakin näkyy oman käden jälki.

Rakennustarkastajan työn voi tiivistää kolmeen sanaan: lupakäsittelyyn, neuvontaan ja valvontaan.

Työn peruskauraa on valmistelu eli tarvittavien tietojen kerääminen muun muassa rakennuslupien käsittelyä varten. Esimerkiksi valmistellessaan omakotitalon rakennuslupaa rakennustarkastajan on tarkistettava, että hanke täyttää kaavamääräykset sekä rakentamista koskevat lait ja asetukset. Hän varmistaa muun muassa hankkeen suunnitelmia ja vastuuhenkilöiden nimeämisen.

Valvonnan puolesta lupavelvoitteissa määritellään esimerkiksi paikan päällä tehtävät katselmukset ja muut valvontatoimenpiteet. Näin huolehditaan hyvän rakennustavan toteutumisesta.

Erikssonin mukaan kaikella tällä tähdätään siihen, että valmis rakennus täyttää kaavamääräysten lisäksi käyttötarkoituksensa mukaiset vaatimukset turvallisuuden ja käyttäjien terveydellisten olojen puolesta. Hän toivoo, että luvan haku koettaisiin mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi, jotta tarvittavat luvat myös haetaan.

– Pahimmillaan rakennus voi olla rakennettu vastoin kaavamääräyksiä tai se ei esimerkiksi täytä paloturvallisuusmääräyksiä, hän havainnollistaa ja sanoo, ettei lupaprosessin tarkoitus ole hankaloittaa kenenkään hankkeita.

Joskus kyse voi olla myös oikeusturvasta, sillä jos jotain rakennukseen liittyviä ongelmia ilmenee myöhemmin, tarvittavat dokumentit löytyvät vielä vuosienkin kuluttua kunnan arkistoista.

Rakennuslupien lisäksi rakennustarkastaja myöntää maisematyö- ja toimenpidelupia.

Häneltä voi myös kysyä rakentamiseen liittyviä neuvoja tai vaikka pihapuiden kaatamisesta asemakaava-alueella.

– Aina kannattaa kysyä ennen kuin kaataa, Eriksson opastaa.

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Eriksson on huomannut, että Loimaalla tehdään aika paljon. Yhteydenottoja tulee esimerkiksi yrityksistä ja maatiloilta. Myös keskustan kerrostalokohteiden saneeraustöistä on ehtinyt tulla pari lupaa käsiteltäviksi.

Vapaa-ajallaan Eriksson harrastaa monipuolisesti urheilua, jota hän on harrastanut aina.

Kymmenisen vuotta sitten hän kilpaili voimanostossakin, mutta nykyään kuntosali on lähinnä ylläpitävää harjoitusta. Maastaveto ja penkkipunnerrus ovat hänen suosikkejaan. Maastavedosta on noussut 270 kiloa.

Tällä hetkellä hän on kiinnostunut enemmän kuntoliikunnasta, kuten maastopyöräilystä. Myös lukkopainissa hän on huomannut, kuinka kestävyydeltään parempikuntoisempi voi pyöritellä itseään vahvempaa ja isompaa mennen tullen.

Eniten hän on kuitenkin hurahtanut kahvakuulaan, jota hän luonnehtii todella kokonaisvaltaiseksi harjoitteluksi. Isoin kotoa löytyvä mötikkä painaa 36 kiloa. Tarina ei kerro, kuinka monta toistoa sillä jaksaa tehdä.

 

Matias Eriksson

Loimaan kaupungin rakennustarkastaja.

Syntynyt vuonna 1990, kotoisin Liedosta.

Asuu Aurassa.

Kouluttautunut talonrakentajaksi ja rakennusmestariksi (AMK).

Perheeseen kuuluvat vaimo, alle kaksivuotias tytär ja kaksi koiraa (welsh corgi).

Harrastaa maastopyöräilyä, kahvakuulailua, voimaharjoittelua ja lukkopainia.