LOIMAA Yhtä varma kevään merkki kuin lumien sulaminen on katselmusryhmän jalkautuminen Loimaan katukuvaan.
Ympäristökatselmuksessa kierrettiin läpi kaikkiaan noin 25 kohdetta, jotka voivat johtaa kehotukseen.
Tällä kertaa katselmus keskittyi Loimaan keskustan ja Hirvikosken alueille. Kuntalaisten yhteydenottojen tiimoilta tarkastettiin kymmenkunta kohdetta ja niitä oli muuallakin kuin kantakaupungilla.
Lupajaoston puheenjohtaja Tapani Wallin (ps.) osallistui ympäristökatselmukseen toista kertaa. Hän kiinnitti huomiota etenkin purkukuntoisten rakennusten isoon määrään, niitä löytyy jopa aivan keskustan alueelta.
Wallin kertoo katselmusryhmän keskustelleen siitä, miten kaupunki voisi vauhdittaa ja edesauttaa kiinteistönomistajia huonokuntoisten rakennusten purkamisessa.
Johtava rakennustarkastaja Harri Salminen vahvistaa havainnon siitä, että purkukuntoisia rakennuksia löytyy paljon Loimaalta.
Yli parinkymmenen katselmuskerran kokemuksella Salminen arvioi, että rakennetun ympäristön tila ja kunto ovat heikentyneet vuosien varrella. Havainto riippuu alueesta, mutta se pätee etenkin haja-asutusalueella.
Heikkeneminen johtuu hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, että Loimaalta löytyy yhä enemmän tyhjilleen jääneitä kiinteistöjä. Ja kun kiinteistöillä ei ole käyttöä, ne jäävät vaille hoitoa ja pian ainoana vaihtoehtona on purkaminen.
Wallin tiedostaa, että esimerkiksi purkukuntoiset kohteet voivat muodostua ikuisuuskysymyksiksi. Taustalla voi olla myös elämänhallintaan liittyviä ongelmia, mikä voi heijastua siinä, että kiinteistöt jäävät rempalleen.
– Kyllä sen ymmärtää, jos esimerkiksi rahat ovat loppu, ettei siinä nurkat tule ensimmäisenä mieleen.
Tilanteen korjaamiseksi Wallinin mielestä kaupunki voisi esimerkiksi tiedottaa kiinteistönomistajia siitä, minne purkujätteitä voi toimittaa. Kunnassa voitaisiin selvittää myös sitä, miten eri jätejakeita voitaisiin hyödyntää.
Kiinteistönomistajat voivat myös itse kysyä kunnasta neuvonta-apua esimerkiksi siinä, mihin purkujätteitä voi viedä ja mitä se maksaa.
– Mielikuva on, että se on kallista touhua. Purkujätteiden toimittaminen ei kuitenkaan maksa omaisuuksia.
Salmisen mukaan purkukuntoisten rakennusten omistajia voi pelottaa kustannusten lisäksi byrokratia. Hän muistuttaa, että lajittelemalla purkukuntoisten rakennusten jätteestä pääsee melkein ilmaiseksi eroon.
– Sekajätteenä se olisi tuhottoman kallista.
Kaupunki kuuluttaa jokakeväisestä ympäristökatselmuksesta, minkä tarkoituksena on herätellä asukkaita ilmoittamaan mahdollisista epäkohdista.
Kaupungin viranhaltijat havainnoivat yhtälailla rakennettua ympäristöä vuoden mittaan. Havaittuihin epäkohtiin voidaan puuttua muulloinkin kuin katselmuksen yhteydessä, etenkin jos toimenpiteet ovat kiireellisiä.
Salmisen mukaan asukkaiden ilmoittamat kohteet koskevat yleisimmin pihapiirin epäsiisteyttä, joka rumentaa ympäristöä.
– Piha-alueelle saatetaan varastoida jopa jätettä.
Kuntalaisilta tulee yhteydenottoja myös rakennusten kunnossapidon laiminlyönneistä.
Katselmusryhmän tehtävänä on osaltaan valvoa rakennetun ympäristön tilaa ja kuntoa.
Rakennusvalvontaviranomaisen valvontatehtävä perustuu ennen kaikkea maankäyttö- ja rakennuslakiin, mutta siihen liittyy olennaisesti myös jätelaki.
Ympäristökatselmuksen pohjalta varsinaisista jatkotoimenpiteistä päättää lupajaosto, joka kokoontuu seuraavan kerran tämän kuun lopulla. Lupajaoston ensimmäisenä keinona on lähettää kiinteistönomistajalle kehotus havaittujen epäkohtien korjaamisesta.
Salminen sanoo, että viime vuonna kehotuksia lähetettiin kiinteistönomistajille parikymmentä ja niistä reilu kymmenen johti toivottuun lopputulokseen suurin piirtein määräaikaan mennessä.
Jos kehotus ei tehoa, lupajaosto tarttuu järeämpiin toimenpiteisiin ja kehotus muuttuu määräykseksi.