LOIMAA Catering- ja ravintola-alan yrittäjä Anu Suomela joutui loppuvuodesta 2021 mukaan outoon soppaan, kun terveystarkastaja teki vuosittaisen tarkastuksensa hänen pitämäänsä Laakee Deli -lounasravintolaan. Suomelan mukaan terveystarkastaja oli puuttunut hänen lounaslistansa G- ja L-merkintöihin. Yleisen tavan mukaan Suomela on käyttänyt niitä merkkaamaan ruoan gluteenittomuutta ja laktoosittomuutta.
– Nyt hän sanoi, että listaan pitää merkitä nimenomaan allergiaa aiheuttavat aineet.
Saman ohjeen tarkastaja oli antanut käydessään Suomelan pitämässä Dinoliftin henkilöstöravintolassa. Ukaasina oli, että ellei merkintätapaa muuteta, Suomelan ravintoloiden Oiva-raportin tasoa lasketaan.
Oiva-raportti on viranomaistarkastuksista laadittava julkinen asiakirja. Se kertoo kuluttajalle tarkastuksen aikana tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta.
Tarkastaja oli huomauttanut myös, että lounasruoissa käytetyt allergiaa aiheuttavat ainesosat tulee löytyä kirjallisena selkeästi listattuna.
SUOMELA sanoo tuskastuneensa heti, sillä merkintätavan vaihtaminen on iso muutos totuttuun tapaan. Suurimpana ongelmana hän pitää sitä, että siitä voi koitua suoranaisia vaaratilanteita, kun kiireiset lounastajat tulkitsevat merkintöjä vanhaan malliin. Erityisesti Anu Suomelaa harmittaa se, ettei viranomaisilta ole tullut mitään selkeää ohjetta, miten asian kanssa tulisi toimia.
– Toivoisin, että tästä tiedotettaisiin isommin, eikä vain otettaisi yksittäistä ravintoloisijaa silmätikuksi.
Loimaan Lehti kyseli asiaa myös muista paikallisista ravintoloista, mutta niissä merkintätapaa ei ole tarvinnut muuttaa.
LAAKEE Delissä ja Dinoliftillä tarkastuksen tehnyt terveystarkastaja Mari Artamo ei osaa sanoa, miksi muissa loimaalaisravintoloissa ei ole otettu kantaa tarkastuskäynneillä lyhennemerkintöihin. Yleisesti ottaen hän sanoo allergiamerkintöjen ilmoittamisen olevan hankala asia ravintoloille.
– Jo se, että miten ne saadaan esimerkiksi mahtumaan ruokalistaan, aiheuttaa päänvaivaa.
Myös hän toivoisi Ruokavirastosta valtakunnallista ohjeistusta, jotta merkintätapa saataisiin yhtenäiseksi.
MAA- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 hyväksymässä EU:n elintarviketietoasetuksessa ei tunneta allergeenien lyhenteitä. Ruokaviraston erityisasiantuntija Minna Anthoni sanoo, että sen vuoksi esimerkiksi gluteenittomuutta tai laktoosittomuutta ei voi ilmoittaa pelkällä kirjaimella ilman selitystä.
– Se, että kerrotaan, mitä tuote ei sisällä, esimerkiksi gluteeniton, on vapaaehtoista. Tällaisella merkinnällä ei voi korvata allergeenin ilmoittamista koskevaa vaatimusta, hän ohjeistaa.
Lähtökohtaisesti tiedot pakkaamattomista elintarvikkeista tulee antaa kirjallisesti elintarvikkeen luovutuspaikan läheisyydessä. Tiedot voidaan antaa myös suullisesti kuluttajan pyynnöstä. Silloin siitä täytyy ilmoittaa selkeästi pakkaamattomien elintarvikkeiden luovutuspaikan välittömässä läheisyydessä esimerkiksi kyltillä, jossa kerrotaan, että allergeeneista saa lisätietoa henkilökunnalta. Elintarviketietoasetuksessa allergeeneja on kaikkiaan 14, ja viljat ovat yksi niistä.
KELIAKIALIITON horeca-asiantuntija Eija Lindberg sanoo suomalaisravintoloitsijoiden olleen edelläkävijöitä, mitä tulee erityisruokavaliomerkintöihin. Suomessa on otettu gluteenittomuutta ja laktoosittomuutta tarkoittavat G- ja L-merkinnät käyttöön jo paljon ennen EU:n elintarviketietoasetusta.
– Ravintolat ovat tehneet asiakkailleen palveluksen, kun ne ovat ruvenneet kertomaan, mihin ruokavalioon ruoka sopii.
EU-maiden yhteisen asetuksen myötä tilanne on kuitenkin muuttunut sekavammaksi, sillä Lindbergin mukaan muualla Euroopassa ravintolat ilmoittavat nimenomaan ruoan sisältämät allergeenit.
– Ulkomailta Suomeen tulevissa vierailijoissa se aiheuttaa hämmennystä, kun merkintätapa on päinvastainen.
Siksi hän pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että allergeenien merkinnät selitetään.
– Me olemme tottuneet, että G ja L tarkoittavat, etteivät ruoat sisällä näitä. Yhtä hyvin sen voi merkitä vaikka joulukuusella, mutta merkitys pitää aina kertoa.