Avaraluonnontieteilijä

0
KUVITUSKUVA, LL Arkisto/TS/Mikael Rydenfelt

En sitä itse ensiksi huomannutkaan, mutta olen kevään aikana kirjoittanut kolumnitrilogian. Ristin sen itse Toivo-sarjaksi. Tämä on sen kolmas osa.

Ensimmäisessä (LL 7.2.) kirjoitin lintuharrastaja-koomikon keksinnöstä soveltaa harvinaisten lintujen bongaamisen käytänteitä sen varmistamiseen, että kaavoituksen ja ympäristöselvitysten tekemisessä on todella otettu huomioon luonto.

Näitä asioita olen pohtinut, kun olemme kirjoittaneet esimerkiksi aurinkovoimasta. Osassa ympäristöselvityksiä näyttää siltä, että ne on tehty ”etänä”, pelkästään kartta-aineistoihin ja muihin kirjallisiin lähteisiin perustuen.

Toisessa (LL 4.3.) halusin kävelyretkistäni kirjoittamalla kiinnittää huomiota lähiluontoon. Ihan tavalliseen kylätiehen ja sen eläimiin sekä vuodenaikoihin – miten onnekas olenkaan, kun olen saanut katsella vaikkapa pakkassumun aikaansaamaa vitivalkeaa maisemaa, johon horisonttikin hukkuu.

Kiitos myös näihin kirjoituksiin liittyneistä viesteistä.

Into the Ice -dokumentti ( Yle Areena ) kertoi ilmastotieteilijöiden työstä Grönlannissa. Yksi heistä yritti kuvata ilmastonmuutoksen aikaansaamaa tunnetta.

– Tietoisuus aiheuttaa ihmisille taakkaa, kun taas tietämättömyys helpottaa elämää. Kun tiedostaa, mitä ilmastonmuutos merkitsee, menettää yöunensa.

Taakka.

Se painaa nyt nuoriamme erityisesti. Maailma muuttuu, mutta emme osaa neuvoa, mitä tietä mennä turvassa.

Kun taakka painaa, kannattaa kaivaa Areenasta Avaran luonnon Vihreä planeetta -sarja esiin. Sen viimeisessä Ihmisen osa -jaksossa kerrotaan muun muassa ihmisestä, joka käy omin käsin pölyttämässä uhanalaisen kasvin yksilöitä viidakossa. Toivoa on.

Ansaitsemme kaikki toivoa. Sitä ei tuo ongelmien lakaiseminen maton alle, sitä ei tuo muiden syyttely tai vastuun välttely.

Toivoa tuovat suhteellisuudentaju, tieto ja toiminta. Suhteellisuudentaju auttaa erottamaan asiat, joiden puolesta toimia.

On hyvä muistaa, että muualla maailmassa harvaa taitaa kiinnostaa juuri meidän seutu tai meidän seudun luonto. Niinpä meidän pitää kiinnostua siitä ihan itse.

Samasta syystä maailmassa on vaikkapa New York Timesin lisäksi myös Loimaan Lehti .

Myös lähiluontomme eläimet ja kasvit sekä niiden elinympäristöt ansaitsevat puolestapuhujansa. Ja jotta voi puhua jonkun puolesta, pitää siitä tietää.

Pietaryrtti, peippo. Sudenkorento ja sinitiainen.

Nimetään luontoa. Nimi tekee lajit näkyväksi lapsille (…ja google meille).

Kati Uusitalo