Lepaalla valittiin elokuussa Suomen rumin maljakko. Äänestyksen voitti kultainen maljakko, jossa on ruusuja. Kandidaatteja oli 42, joista kahta lukuun ottamatta kaikki saivat ääniä. Lepaa-näyttelyn tiedotteen perusteella kaksi ilman ääniä jäänyttä oli toisin sanoen ”tuomittu olemaan kauniita”.
Rumin maljakko jää historian kirjoihin, sillä rumuusmittelö järjestettiin ensi kertaa. Se oli osa Lepaalla järjestettävää puutarha-alan vuosittaista ammattinäyttelyä.
Pöytyällä ratkottiin viikkoa myöhemmin neulonnan suomenmestaruus. Sekin oli jaossa ensimmäistä kertaa. Voittaja selvitettiin nopeimman suorituksen ja laatupisteiden perusteella. Voitto meni Kaarinaan Sanna Palkénille, joka päihitti 49 kilpakumppaniaan selkeällä piste-erolla.
Kilpailuhenkisille puikkojen heiluttajille on tarjolla muitakin meriittejä. Tämän vuoden hevineulonnan MM-kilpailut jäivät järjestämättä, mutta ensi kesänä kisataan taas, järjestäjäorganisaatioon kuuluva ja Loimaalla syntynyt Iina Ihanamäki lupaa (LL 5.8.). Hämeenlinnassa on jaettu hohtoneulonnan suomenmestaruuksia. Kisasuoritus perustuu valopuikkojen heilutteluun pimeässä.
Rautakankikävely, eukonkanto, suopotkupallo, järvisähly. Suomi on erikoisten lajien luvattu maa. Puolitotisesta hulluttelusta on mahdollista leipoa kuriositeetti, joka tunnetaan parhaimmillaan alan harrastajien keskuudessa ympäri maailman. Toisaalta on muistettava, että moni tavallisen tohvelinkuluttajan korvaan kuulostava hassuttelukisa on osallistujille tavoitteellista voitonmetsästystä.
Kysyin erään kerran ranskalaiselta ystävältäni, onko Ranskassa vastaavia kansallisia omituisuuksia. Hän mietti asiaa tarkkaan ja totesi sitten, että heillä on kotimaassaan sellainen erikoislaatuinen juttu, että pukeutuminen eri tilanteissa on todella tarkkaa. No, mitäpä tuota kyseenalaistamaan.
Kyllä Suomessakin on tarkkaa, miten pukeutuu. Esimerkiksi MM-Reiskaan saa osallistua vain Reino- tai Aino-tossuilla. Mitä ne jalassa sitten tehdään? Potkitaan palloa tietysti! Kenkien minkäänlainen kiinnittäminen jalkoihin on säännöissä kielletty.
Loimaalla ja Punkalaitumella on kynnetty kilpaa SM-tasolla. Viivasuoria kyntövakoja on perinteisesti saapunut ihmettelemään useampi tuhat kävijää.
Maatalousteemaisille kisoille voisi olla tilausta enemmänkin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi traktoripoolo? Olen kuullut väitettävän, että hevospoolo on yksi maailman vaikeimmista lajeista. Käden ja silmän yhteispelin lisäksi laji vaatii tasapainoa, refleksejä ja hevosmiestaitoja. Jos viimeksi mainittuja ei ole, pooloa voi pelata kanooteilla. Kanoottipoolon SM soudettiin Helsingissä elokuun alussa. Jos kerta kanooteilla, miksei pooloa voisi pelata myös työkoneilla.
Kestävän kehityksen näkökulmasta uudet polttomoottorivetoiset lajit eivät tosin ole mielekkäitä. Olisiko pyöröpaalin pyörittelyn tai sänkipeltokoripallokisoista Saviseudun uudeksi vetonaulaksi?
Loimaalla voisi myös järjestää tinkauksen MM-kilpailut. Lajissa on lupa odottaa paikallisten osanottajien menestystä. Sisäsyntyistä tinkausgeeniä on vaikea harjoittelemallakaan saada päihitetyksi.
Katriina Reijonen
katriina@sivulause.fi