LOIMAA Loimaalainen Johanna Pietilä jätti Y- eli yritys- ja yhteisötunnushakemuksen Patentti- ja rekisterihallitukseen elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Lavatanssijumppaohjaajakoulutuksen käynyt Pietilä oli päättänyt perustaa tanssiharrastustoimintaan liittyvän toiminimen.
Hänen puhelimensa soi heti seuraavana maanantaiaamuna kello yhdeksän maissa.
Pietilä muistelee soittajan esitelleen olevansa Loimaan alueen yrityspalveluista tai vastaavasta paikallisesta toimijasta. Hän sanoo myyjän kertoneen ylläpitävänsä listaa, josta paikkakunnan yritykset löytyvät.
– Lähtökohtaisesti ajattelin keskustelevani Loimaan kaupungin kanssa, hän kertoo ja viittaa kaupungin ylläpitämään Loimaan yrityshakemistoon.
Puhelun aikana Pietilä sanoo tehneensä sen virheen, että hän suostui ottamaan sähköpostiinsa vastaan sopimuksen ja katsomaan, mitä se sisältäisi.
– En sanonut kuitenkaan hyväksyväni sopimusta, vaan ainoastaan katsovani sitä.
Tuon aamupäivän aikana Pietilän puhelin soi 5–6 kertaa, ja hän sai kymmenkunta sähköpostia.
Pietilä sanoo yhteydenottajien saaneen tiedon hänen perustamastaan yritystoiminnastaan Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Se on Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallinnon yhteinen tietojärjestelmä ja Y-tunnusrekisteri.
Aamupäivän aikana hän mainitsi ohimennen puolisolleenkin, että Loimaan kaupungilta oli soitettu. Puoliso epäili oitis, että niin nopealla aikataululla olisi otettu yhteyttä kaupungilta ja neuvoi seuraamaan, mitä sähköpostiin ilmestyisi.
Ahdistus valtasi Pietilän mielen. Hän yritti soittaa numeroon takaisin, mutta puheluun ei silloin vastattu.
Hän kertoo saaneensa sopimuksen sähköpostiinsa parin tunnin kuluttua puhelusta. Pietilän mukaan sopimuksessa kerrottiin asianmukaisesti sopimusehdot, mutta ei sitä, kuinka sopimus puretaan.
– Sähköpostin ulkoasusta kävi saman tien ilmi, että huijaus tämän on.
Pietilä päätti reklamoida välittömästi, hän laittoi muun muassa sähköpostia, jossa sanoi irtisanovansa harhaanjohtaneen sopimuksen.
– Hetken päästä tuli englanninkielinen vastaus, että sähköpostia ei löydy.
Hän soitti firman asiakaspalvelunumeroon, mutta vastaajasta kerrottiin, että numero on toistaiseksi pois käytöstä.
Vielä samana päivänä Pietilä soitti poliisin neuvovaan puhelimeen.
– Sieltä kävi ilmi, että kyseisestä sivustosta on tehty useampi rikosilmoitus, hän kertaa ja sanoo, että häntä neuvottiin tekemään rikosilmoitus, jonka hän laati samana iltana.
Pietilän mukaan poliisi totesi kuitenkin hänelle myöhemmin, ettei asiassa ole tapahtunut rikosta, vaan kyse on riita-asiasta.
Seuraavana päivänä Pietilä soitti Patentti- ja rekisterihallitukseen, kertoi tapauksesta ja kysyi, mitä tehdä. Hän kertoo, että häntä neuvottiin poistamaan puhelinnumero Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän perustamisilmoituksesta. Se tuntui auttavan, sillä puhelut päättyivät aika pitkälle siihen.
Pietilä sanoo soittaneensa kuluttajaneuvontaankin.
– Mutta yrittäjillä ei ole mitään turvaa tällaisten sopimuksien tekoon. Ne ovat henkilöasiakkaita varten.
Laskun Pietilä sai kahden päivän kuluttua puhelusta. Näkyvyys hakemistossa olisi maksanut vajaat 200 euroa vuodessa.
– Lasku tuli laskutusfirman kautta.
Pietilä jatkoi reklamointiaan hakemistopalveluita tarjonneen yrityksen suuntaan, ja muutaman päivän kuluttua hän sai sähköpostin läpi ja keskusteluyhteyden. Pietilä kertoo firman näkemyksen olleen se, että sopimus on tehty eikä siinä ole mitään epäselvää.
– Sain luuria korvaan, olin ehkä vähän kärkäs.
Pietilä ei aio maksaa firmalle penniäkään. Tähän päivään mennessä laskusta ei ole tullut huomautusta. Jos perintäfirma ottaa yhteyttä, hän aikoo ilmoittaa johdonmukaisesti, että kyse on riitaisesta asiasta.
Pietilälle tapauksesta on jäänyt paitsi suuttumus systeemiä kohtaan, myös itsesyytökset ja häpeä. Välillä on iskenyt epätoivo: jos yrittäminen on alusta alkaen näin vaikeaa, niin taidan jättää homman tähän.
– Viikonloppuna laitoin Y-tunnushakemuksen ja maanantaina olin jo huijattu.
Tapaus on vaikuttanut Pietilään siten, ettei hänen tee mieli vastata outoihin puhelinnumeroihin. Se on kuitenkin pidemmän päälle ongelmallista yritystoiminnalle, sillä soittajahan voi olla asiakas.
Jälkeenpäin Pietilä on harmitellut sitä, miksei hän tajunnut sitä, ettei Loimaan kaupunki lähtisi kysymään mitään niin nopealla aikataululla.
– En edes tiennyt omaa Y-tunnustani silloin.
Etenkin aloittavat yritykset ovat alttiita huijauksille
LOIMAA Suomen Yrittäjien mukaan yrityksiin kohdistuvat huijaukset ja petosrikollisuus ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Epämääräisten hakemistopalveluiden tarjoaminen on harhaanjohtavan markkinoinnin yleisin tapa.
Loimaan kaupungin yritysneuvoja Marianna Pajula havainnollistaa, että varsinkin aloittaville yrityksille tarjotaan näkyvyyttä erilaisissa sähköisissä yrityshakemistoissa, jopa usein ennen kuin yrittäjä edes itse tietää perustamansa firman Y-tunnusta.
– Kyseenalaisesti markkinoidusta ja solmitusta ”sopimuksesta” onkin sen jälkeen vaikea päästä irti. Peruutusehtoja ei löydy, puhelimella ei tavoiteta eikä sähköpostiviesteihin vastata, mutta hanakasti ja nopeasti lähdetään yrittäjää painostamaan karhukirjeillä, ellei laskua makseta.
Pajulan mukaan vuosi vuodelta ilmiö ulottuu Loimaallekin yhtä varmasti kuin ensilumi.
Loimaan Yrittäjien puheenjohtajalle Turkka Lemiselle , joka pyörittää sekä sähköasennusfirmaa että aurinkovoimaloiden myynti- ja asennusyritystä, on tullut muutamia vastaavanlaisia tilanteita vastaan 23 vuoden mittaisen yrittäjäuran aikana.
Yhdessä viimeisimmistä hänelle tarjottiin ilmoituspalvelua sähköisellä foorumilla. Koska Leminen oli puhelun saadessaan juuri asiakkaan luona, hän pyysi lähettämään asiasta sähköpostia.
Sähköpostin katsominen jäi, ja seuraavaksi hän sai laskun parin viikon kuluttua. Sen jälkeen saapui pari karhulaskua huolimatta siitä, että hän oli ison vaivannäön jälkeen saanut ilmoitetuksi firmaan, ettei hän ollut tilannut mitään.
Leminen päätti soittaa Suomen Yrittäjien lakimiesneuvontaan, jossa hänelle esitettiin yksinkertainen kysymys, onko hän mielestään ostanut jotain.
– En ole eikä ollut mustaa valkoisella, Leminen sanoi.
Hän sai tämän jälkeen vielä puhelinyhteyden ilmoituspalvelua myyneeseen firmaan, jossa hän sai tehtyä selväksi, ettei hän ollut lupautunut ostamaan mitään ja että lakimieheen oli otettu yhteyttä.
Tapaus sai Lemisen mukaan koomillisia piirteitä siinä vaiheessa, kun firman edustaja yritti vielä puhelun aikana tingata, että jos edes puoleen hintaan.
